Tällä Yhdysvallat haluaa painostaa Irania sopimukseen, sanoo Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (Sipri) ydinaseisiin erikoistunut vanhempi tutkija STT:lle.

- Yhdysvallat ei ole antamassa periksi maksimaalisista ehdoistaan. En usko, että painostus onnistuu, Tytti Erästö sanoo puhelinhaastattelussa.

VIIMEKSI Sveitsin Genevessä jatkuneiden neuvottelujen yksityiskohdista ei ole puhuttu julkisuudessa, mutta Erästön mukaan osapuolet ovat pattitilanteessa.

Myös tutkija Joonas Maristo Helsingin yliopistosta uskoo, että Yhdysvallat turvautuu iskuihin Iraniin jollain laajuudella.

- Viimeksi, kun iskuja tehtiin (kesäkuussa), Trump kertoi kaikille, että Iranin ydinohjelma on tuhottu. Mutta Trumpin tavoite on edelleenkin tuhota Iranin ydinohjelma, joten jotakin on sittenkin jäänyt jäljelle, hän sanoo.

Iranin naapurustossa pelätään Yhdysvaltojen iskujen vaikutusten läikkymistä Iranin rajojen yli. Yhdysvaltojen monet liittolaiset alueella ovat yrittäneet taivutella Trumpia pidättäytymään iskuista.

Iranin vastaiskut kohdistuisivat todennäköisesti Yhdysvaltojen tukikohtiin alueella kuten se on toistuvasti varoittanut, Maristo sanoo.

Tulilinjalla olisivat siis Yhdysvaltojen tukikohdat esimerkiksi Arabiemiraateissa, Qatarissa, Kuwaitissa, Irakissa, Bahrainissa ja Saudi-Arabiassa.

IRANIN vastatoimien vaikutukset voisivat tuntua jopa Suomessa asti, jos Iran päättäisi estää laivojen kulun Hormuzinsalmesta. Hormuzinsalmesta kulkee merkittävä osa maailman öljystä.

- Tämä vaikuttaisi suoraan öljyn hintaan maailmalla, myös Yhdysvalloissa – ja niin, myös Suomessa – ja sitä kautta talouteen, Maristo sanoo.

Iranin kanta on, että sillä on ydinsulkusopimuksen mukaan oikeus jatkaa uraanin rikastamista energiantuotantoon eli siviilikäyttöön.

Yhdysvallat ja Israel ovat epäilleet Iranin rikastavan uraania ydinasetta varten. Ne vaativat, ettei Iranissa rikastettaisi uraania ollenkaan. Siksi Trump irtautui ensimmäisellä kaudellaan vuonna 2015 solmitusta sopimuksesta Iranin ydinohjelmasta (JCPOA).

Erästön mukaan JCPOA toimi hyvin: Iran pystyi rikastamaan uraania tiukkojen rajojen puitteissa ja tarkan monitoroinnin alaisena.

- Sanoisin, että tämä kriisi on Trumpin itsensä aikaansaama. Jos hän olisi pitäytynyt siinä sopimuksessa, tätä kriisiä ei varmasti olisi, Erästö sanoo.

KESÄKUUSSA Yhdysvallat ja Israel tekivät iskuja Iranin ydinlaitoksiin. Ne olivat huolissaan Iranin 60-prosenttiseksi rikastetusta uraanista, koska se oli lähellä ydinaseisiin tarvittavaa 90 prosentin tasoa. Materiaalin määrä ja sijainti olivat kuitenkin tiedossa, Erästö sanoo.

Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n tarkastajat poistuivat maasta iskujen seurauksena. Iran puolestaan siirsi rikastetun uraanin suojaan tuntemattomaan paikkaan, Erästö sanoo.

- Ja nyt Yhdysvallat vaatii, että Iran luopuu materiaalista, johon IAEA:n tarkastajat ovat vaatineet pääsyä, mutta jota on Iranin mukaan edelleen kesäkuun sodan aikaansaamien raunioiden alla.

Myös Maristo sanoo, että IAEA:n läsnäolo piti maailman kartalla Iranin ydinohjelman etenemisestä.

- Jos lähdetään sodan tielle, sopimus ja IAEA:n paluu Iraniin lykkääntyvät varmasti yhä kauemmaksi. Iranin ydinohjelma voidaan ehkä tuhota iskuilla, mutta entä viiden, kymmenen vuoden kuluttua?
Kiistaa myös ohjuksista

Iran on myös sanonut, ettei se suostu luopumaan ohjuspelotteestaan. Pakotteiden takia Iran on valmistanut ohjuksia itse, ja se tekee sotilaallista yhteistyötä ja asekauppaa Venäjän kanssa.

ERÄSTÖ mukaan Iran voisi ”diplomatialle otollisemmassa” tilanteessa joustaa ohjusten kantamasta, mutta ei laadusta ja määrästä.

- Iran ei tarvitse ohjuksia, jotka menevät Israelia pidemmälle. Tästä kertoo myös Iranin aiempi linja, joka rajasi ohjusten kantaman noin 2 000 kilometriin, Erästö sanoo.

Iranin hallinto on pysynyt vallassa taloudellisista pakotteista ja laajoista mielenosoituksista huolimatta. Viimeisimmät protestit se tukahdutti verilöylyllä, jossa on vahvistettu kuolleen ainakin tuhansia ihmisiä. Silti yksikään ministeri ei eronnut, Maristo sanoo.

On puhuttu siitä, voisiko Yhdysvallat yrittää Iranissa samantyyppistä vallanvaihto-operaatiota kuin Venezuelassa ja syrjäyttää Iranin ylimmän johtajan, ajatollah Ali Khamenein. Uudeksi johtajaksi on väläytelty Reza Pahlavia, vuonna 1979 syrjäytetyn Iranin shaahin poikaa.

TUTKIJAT eivät usko, että Iranissa hallitus vaihtuisi ”siististi”. Mariston mukaan iranilaisten keskuudessa toive hallinnon vaihtumisesta on hyvin yleinen, mutta ihmiset ovat silti huolissaan.

- Mieluisin vaihtoehto ei ole se, että Yhdysvallat pommittaa maata. Pelkona on maan ajautuminen kaaokseen ja talouden vieläkin kipeämpään tilanteeseen, Maristo sanoo.

Ayla Albayrak/STT