Tutkijat keräsivät aineistoa viestipalvelu Twitteristä eli nykyisestä X:stä ennen vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaaleja.

Keskustelijoista mallinnettiin verkostoja, ja näiden perusteella osallistujat määriteltiin algoritmilla joko eliitiksi tai massaksi eli tavallisiksi kansalaisiksi. Tutkimus osoitti, että esimerkiksi talouspoliittisissa keskusteluissa poliitikko esiintyi neljä kertaa todennäköisemmin verkoston keskuksessa kuin sen reunoilla.

-  Haluan korostaa, että kaikki ajatusjohtajat – eli tämä eliitti – eivät suinkaan ole poliitikkoja. Mutta vaikka meiltä puuttuisi tarkka tieto ytimessä olevista ihmisistä, voimme silti verkoston rakenteen perusteella päätellä, ketkä kuuluvat eliittiin. Sinne keskelle ei voi vahingossa ajautua, Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Ali Salloum sanoo tiedotteessa.

Salloumin mukaan tutkimuksessa pystyttiin ensimmäistä kertaa laskennallisesti todistamaan, että tällainen epäsuhta on olemassa.

Tutkimuksen mukaan ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja reilun kahden prosentin vasemmistoeliitti vaikutti lähes 25 prosenttiin talouskeskustelun polarisaatiosta. Ilmastokeskustelussa puolestaan alle 30 prosentin oikeistoeliitti vastasi yli 60 prosentista keskustelun polarisoitumisesta.

Ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja vasemmistoeliitin koko oli noin 16 prosenttia, mutta vaikutus talouskeskustelun polarisaatioon lähes 75 prosenttia. Koulutuskeskustelussa taas oikeustoeliitin koko oli 13 prosenttia, mutta vaikutus koulutuskeskustelun polarisaatioon yli 72 prosenttia.

TUTKIMUKSEN toinen keskeinen havainto oli, että eliitti oli aiempaa linjoittuneempaa. Linjoittumisella tarkoitetaan sitä, kuinka todennäköisesti ihmisen kanta yhteen aiheeseen asettuu samaan linjaan hänen muiden mielipiteidensä kanssa.

Vuoden 2019 vaalien alla esimerkiksi ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikassa tavallisten kansalaisten linjoittuminen oli hyvin vähäistä ja eliitin taas keskitasolla. Vuonna 2023 eliitin linjoittuneisuus oli kasvanut kaikissa tutkituissa aiheissa hyvin suureksi talous- ja ilmastopolitiikkaa lukuun ottamatta.

Vaikka kansalaiset ovat olleet vähemmän linjoittuneita kuin eliitti, myös heidän asenteensa ovat muuttuneet yhtenäisemmiksi.

-  Demokratioissa on suotavaa olla kärkkäästikin eri mieltä yksittäisistä aiheista, mutta täydellisessä linjoittumisessa syntyy vain kaksi ryhmää, jotka ovat eri mieltä ihan kaikesta – toisen puolen kanssa ei ole enää mitään yhteistä, sanoo Aalto-yliopiston tietotekniikan professori Mikko Kivelä tiedotteessa.

Väitöskirjatutkija Salloumin mukaan tavallisten kansalaisten linjoittumisen lisääntyminen ei välttämättä johdu suoraan eliitistä. Voi myös olla, että eliitti on pyrkinyt ymmärtämään, mikä kansalaisia puhuttelee ja muuttunut sen mukaan.

Tutkimus on julkaistu Network Science -lehdessä.

Heli Laakkonen/STT