– Luvut kertovat, mikä merkitys sopimuskorotuksilla ja etenkin yleiskorotuksilla on. Vuonna 2019 taloustilanne oli hyvä, mutta se ei insinöörien palkkakehityksessä näy. Usko työnantajan palkitsemisintoon hyvinä aikoina hiipuu näitä lukuja katsoessa, Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Jenni Larjomaa toteaa tiedotteessa.

Vuoden 2019 keskimääräinen inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan 1,0 prosenttia. Myös työeläkemaksujen korotukset vähensivät entisestään tuloja. Insinööriliiton mukaan verojen ja muiden veroluontoisten maksujen muutokset yhdessä heikon palkkakehityksen kanssa painavat insinöörien ostovoiman kehityksen viime vuonna lähelle nollaa tai jopa sen alle.

Naisten ja miesten välinen palkkaero pysyi samansuuruisena kuin edellisinä vuosina. Naisten mediaanipalkka oli 3 544 euroa ja miesten 4 150 euroa kuukaudessa. Palkkaero näkyy kaikilla asematasoilla.

Vastavalmistuneiden insinöörien mediaanipalkka oli 2 900 euroa kuukaudessa, mikä oli 2,8 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Alkupalkat nousivat pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mutta pääkaupunkiseudulla ne polkivat paikoillaan.

Suurimmat ansiotason nousut olivat työpaikan vaihtajilla ja niillä, jotka vaihtoivat tehtävää työpaikan sisällä. Työpaikan vaihto nosti palkkaa keskimäärin 512 euroa kuukaudessa.

Henkilökohtaisen palkankorotuksen eli meriittikorotuksen sai viime vuonna noin viidennes vastaajista. Keskimääräinen korotus oli 230 euroa kuukaudessa.

– Koska meriittikorotuksia saavat vain harvat, liittojen neuvottelemilla sopimuskorotuksilla on siis iso merkitys pyrittäessä turvaamaan palkan ostovoiman säilyminen, Larjomaa painottaa.

Insinööriliitto tekee vuosittain tutkimuksen tekniikan ammattilaisten palkoista. Insinööriliitossa on noin 70 000 jäsentä. Vuoden 2019 työmarkkinatutkimukseen vastasi noin 12 000 jäsentä. Tutkimus tehtiin vuoden 2019 lokakuun palkoista.