Vajaa puolet E2-tutkimuslaitoksen kyselyyn vastanneista pitää yhteistyötä mahdollisena, mutta varauksin. Tämä ilmenee selvityksestä, jossa kuultiin yli sataa päättäjää ja vaikuttajaa Itä-Suomesta.

Itäisen Suomen kehitysnäkymiä kartoittaneen selvityksen mukaan alueen elinvoima on käännekohdassa: Venäjän rajan sulkeminen on syventänyt taloudellisia vaikeuksia ja pakottanut etsimään uusia ratkaisuja. Samalla kriisi on vauhdittanut vihreää siirtymää ja aluekehittämistä.

Tulokset ilmenevät E2:n toteuttamasta selvityksestä, jossa tarkastellaan itäisen Suomen kehityksen esteitä ja vahvuuksia. Selvitystä varten toteutettiin kysely (N=96) ja teemahaastatteluja (N=17), joiden kohderyhmänä olivat itäisen Suomen päättäjät ja vaikuttajat kunnista, maakunnista, yrityksistä, korkeakouluista, ammatillisista oppilaitoksista ja järjestöistä.

Kaksi kolmesta vaikuttajasta pitää pk-yrityksille suunnattua investointirahoitusta erittäin tärkeänä, ja yli puolet näkee pankkien varovaisuuden ja vakuusvaatimukset kasvun esteenä. Uusia rahoitusinstrumentteja tarvitaan. Selvitykseen haastateltu korkeakoulun edustaja kuvaa tilannetta näin:

”Ne yritykset ei saa investointeihin enää pankista rahaa. Vaikka heillä olisikin sitä riskinsietokykyä tai sellaista aktiivisuutta, niin ei vaan ole mahdollista. Se on nyt ihan tällainen, sanotaan, että viimeisen 10 vuoden aikana tämä on muuttunut ja siitä on tullut aluekehitykseen vaikuttava asia.”

YLI 80 prosenttia kyselyyn vastanneista itäisen Suomen vaikuttajista on sitä mieltä, että valtion pitäisi kantaa nykyistä enemmän vastuuta alueen kehittämisestä. Yli 90 prosenttia vastaajista katsoo, että itäisen Suomen kehittämiseen tarvitaan merkittävästi lisää valtionrahoitusta.

Monen itäisen Suomen toimijan mukaan resurssit ohjautuvat nyt liiaksi länteen ja etelään. Luottamus valtion panostuksiin ei ole erityisen vahvaa, kuten kyselyn avovastauksessa mainitaan:

”Jos Itä-Suomen kehittämiselle on ollut aina huono hetki, niin nyt se vasta huono onkin. Eli en odota paljon valtiolta näihin talkoisiin.”

KYSELYYN vastanneista päättäjistä ja vaikuttajista vajaa puolet pitää yhteistyötä Venäjän kanssa mahdollisena varauksin, mikäli sota Ukrainassa saadaan ratkaistua tyydyttävästi. Reilu kolmannes ajattelee, että yhteistyö on kriisin ratkettuakin epätodennäköistä ja ei-toivottavaa.

Korkeakoulujen edustajat suhtautuvat yhteistyöhön kriittisimmin. Yrityksissä ja kunnissa ajatellaan hieman keskimääräistä useammin, että yhteistyö on mahdollista varauksin.

Kyselyyn vastanneet kuvaavat mahdollista yhteistyötä Venäjän kanssa esimerkiksi näin:

”Vie taas uusien sukupolvien vaihdoksen, ennen kuin luottamusta voidaan/halutaan ruveta uudelleen rakentamaan.”

”Aiempien vuosikymmenten virheisiin hyväuskoisuudessa ei ole varaa.”

”Rajan läheisyys pakottaa meidät yhteistyöhön.”

”Venäjän hyökkäyssota ja rajan sulkeminen ovat aiheuttaneet vakavia taloudellisia paineita, mutta samalla pakottaneet etsimään uusia kasvun ja yhteistyön muotoja. Tilanne ohjaa innovaatioiden, vihreän siirtymän ja uuden alueellisen identiteetin rakentamiseen.”

ITÄISESSÄ Suomessa on havaittavissa siirtymä passiivisuudesta aktiivisuuteen – eri alojen päättäjät ja vaikuttajat etsivät ratkaisuja ja uskovat omiin vahvuuksiinsa. Alueen identiteetin ja brändin vahvistaminen nähdään elinvoiman kannalta ratkaisevana.

– Venäjän läheisyys on pitkään vaikuttanut itäisen Suomen kehityksen suuntaan ja ohjannut alueen valintoja. Nyt on kuitenkin syntynyt uusi tilanne, jossa katseet kääntyvät vahvemmin maakuntien omiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin, arvioi tutkija Atte Penttilä E2 Tutkimuksesta tiedotteessa.

Nuorten ja kansainvälisten osaajien houkuttelu sekä heidän kiinnittymisensä alueelle on ratkaisevaa alueen kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta. Väestön väheneminen rapauttaa elinvoimaa, joten on tärkeää madaltaa työllistymisen esteitä, vahvistaa ja tukea kansainvälisten osaajien ja nuorten rekrytoitumista alueelle sekä vahvistaa nuorten osallisuutta.

ITÄISEN Suomen toimijoiden mielestä maakuntien, kuntien, yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö on viime vuosina vahvistunut, ja paikallistasolla yhteistyö toimii monin paikoin hyvin.

Ylimaakunnallisessa koordinaatiossa ja yhteisen vision rakentamisessa on kuitenkin edelleen kehittämisen varaa, mikä vaikeuttaa toisinaan yhteisten tavoitteiden muodostamista ja heikentää itäisen Suomen vaikuttavuutta valtakunnallisessa päätöksenteossa.

– Itäisen Suomen tulevaisuus rakentuu yhteistyölle, rohkeille investoinneille ja avauksille sekä asennemuutokselle. Itäisen Suomen toimijoiden viesti on selvä: nyt tarvitaan konkreettisia tekoja, jotta alueen elinvoima voidaan turvata ja uusia mahdollisuuksia hyödyntää, sanoo tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta.

Tutkimuksen aineisto kerättiin syys-marraskuussa 2025, ja siihen haastateltiin 17 johtavassa asemassa olevaa edustajaa kuuden maakunnan (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) alueelta korkeakouluista, kauppakamareista ja maakunnista.

Asiantuntijakyselyyn vastasi 96 muun muassa kuntien, maakuntien, oppilaitosten ja korkeakoulujen, elinkeinoelämän toimijoita samoista maakunnista.