Tampereen ja Helsingin yliopistojen vaalitutkijoiden tekemän tutkimuksen mukaan yleisimmin äänet jakautuivat SDP:n ja vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden sekä keskustan ja kokoomuksen välillä, tiedotteessa kerrotaan.

Yleisintä oli äänestää samaa puoluetta ja samaa ehdokasta: näin toimi kaksi viidestä äänestäjästä. Kolmannes äänestäjistä äänesti samaa puoluetta, mutta eri ehdokasta.

Tutkimuksen mukaan iso osa äänestäjistä koki uuden tuplavaaliasetelman hämmentäväksi. Kunta- ja aluevaaliteemojen erottaminen toisistaan oli jossain määrin hankalaa joka kolmannelle. Vielä suuremmalla joukolla (39 prosenttia vastaajista) oli hankaluuksia erottaa alue- ja kuntavaalikampanjat toisistaan.

ALUEVAALEJA kritisoitiin kyselyssä huomattavasti enemmän kuin kuntavaaleja. Vajaa puolet vastaajista katsoo, että aluevaalituloksella ole paljoakaan merkitystä hyvinvointialueella harjoitettavaan politiikkaan. Kuntavaaleista ja -politiikasta näin ajattelee alle kolmannes vastaajista.

Tutkijoiden mukaan hälyttävää on se, että vain 23 prosenttia ajattelee hyvinvointialueiden parantavan Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän laatua. Näin uskovien määrä laski vuoden 2022 aluevaaleista.

Kyselyyn vastanneilta herkisi kritiikkiä myös hallituksen politiikkalinjauksille. Vain j28 prosenttia vastaajista ajattelee, että hyvinvointialueiden olisi päästävä hallituksen asettamiin säästötavoitteisiin silläkin uhalla, että säästöt johtaisivat merkittäviin palveluiden heikentämisiin.

Tutkimuksessa alueellinen eriytyminen näkyy uskossa oman kotikunnan ja alueen tulevaisuudennäkymiin. Itäsuomalaisista vain hieman yli puolet suhtautuu optimistisesti oman kuntansa tai alueensa tulevaisuuteen. Muualla Suomessa osuudet ovat huomattavasti korkeampia. Lisäksi itäsuomalaisista 53 prosenttia kokee päättäjien jättäneen heidän alueensa oman onnensa nojaan.

Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittaman alue- ja kuntavaalitutkimuksen analyysit pohjautuvat tutkimusta varten kerättyyn, äänioikeutetuille suunnattuun kyselytutkimusaineistoon (n=1042) sekä Tilastokeskuksen tilastotietokannoista saataviin aineistoihin vaaleista ja väestöstä. Vertailua tehdään soveltuvin osin myös aiempien vaalien kyselytutkimusaineistoihin.