Suomessa tämä ilmiö ei ole herättänyt huomiota. Sen sijaan meillä hallitus haluaa kiristää työn vastaanottovelvollisuutta.

Jo pitemmän ajan nykyhallituksen taustavoimat ja niin sanotut asiantuntijat, esimerkiksi viime keväänä Sitran kautta julkaistu raportti ansioturvareformista, ovat vaatineet ansioturvasta kannustavampaa lyhentämällä korvausten kestoa tai pienentämällä korvausta työttömyyden jatkuessa.

Usein näitä vaatimuksia perustellaan taloustieteen tutkimuksilla, joiden mukaan korvausten keston lyhentäminen nopeuttasi töihin hakeutumista. Näiden tutkimusten logiikka on varsin yksinkertainen. Palkitaan niitä, jotka löytävät uuden työpaikan muita työttömiä nopeammin.

Toisenlainen tulos syntyy uudemmasta tutkimuksesta, joka nojaa tosielämän havaintoon: työttömien kulutus alenee korvausjakson aikana. Korvauksen pitäisi pysyä vähintäänkin tasasuuruisena koko työttömyysjakson aikana.

Emmehän halua, että työttömät tuntevat olonsa entistä kurjemmaksi?

Tutkimustulos tähdentää kahta asiaa: korvauksen tulee tarjota riittävästi maksuvalmiutta kulutuksen tasoittamiseen työttömyysjakson aikana ja sen on toimittava vakuutuksena työttömyyden pitkittymisen varalta.

Tamäkin tutkimus ottaa huomioon kannustinvaikutukset, joista englanninkielissä kirjallisuudessa käytetään kummallista termiä moral hazard. Se tarkoittaa tässä tapauksessa vakuutuksen taipumusta rohkaista työttömyyden pitkittämistä.

Tällainen käyttäytymisvaikutus ei ole pelkästään huono asia: työntekijä saattaa löytää omia taitojaan paremmin vastaavan työn, jos hän etsii kauemmin ja perusteellisemmin. Tästä hyötyy myös työnantaja.

Kun yhteiskunta hyväksyy työttömyyskorvauksen keinona ylläpitää ilman omaa syytä työttömäksi joutuneiden elintasoa, sen pitää olla valmis maksamaan tietty hinta ongelmasta, jota erittäin virheellisesti kutsutaan suomalaisessa keskustelussa moraalikadoksi.

Nykytilanteessa korvausehtojen kiristäminen ja kustannusvaikutuksista puhuminen on outoa, kun työttömyysaste on lähes 10 prosenttia. Kustannuksethan ovat nolla, jos työtä ei löydy, kun sitä haluaisi tehdä. Tällä hetkellä työttömyyttä ylläpitää kysynnän puute, ei tarjontatekijät.

Varsin tuore taloustieteen tutkimus osoittaa, että kysyntälamassa työttömyyskorvauksen pitäisi olla korkeampi kuin normaaleina aikoina. Näin työttömäksi joutuneen elintason ylläpitämisen lisäksi elvytettäisiin taantumaan juuttunutta kansantaloutta.