Tutkimusta varten Etlan tutkimusjohtajat Tero Kuusi ja Jyrki Ali-Yrkkö laskivat, miten alkuvuoden 2020 koronashokki Kiinassa kertautui, kun se kulki teollisuuden arvoketjujen läpi eri maissa. Heidän mukaansa suoran ulkomaisen shokin vaikutus kotimaisen tuotannon pudotukseen oli kymmeniä kertoja alkuperäistä shokkia suurempi.

SHOKIN mittaamisessa tutkijat käyttivät panos-tuotostaulukoita ja Kiinan tuotantotietoja. Vaikutukset vaihtelivat toimialoittain ja alueittain riippuen siitä, kuinka paljon eri alat tukeutuivat ulkomaisiin arvoketjuihin ennen pandemiaa.

Koronavirustartuntojen leviämisen seurauksena monia tehtaita ja tuotantolaitoksia suljettiin joko viranomaismääräysten tai tartuntojen vuoksi. Sulkemiset aiheuttivat toimitushäiriöitä, kun globaalisti toimiville yrityksille ei enää toimitettu komponentteja ja muita välituotteita.

TUTKIJAT sanovat koronaviruskriisin paljastaneen, kuinka haavoittuvaista nykyaikainen ja maailmanlaajuisiin arvoketjuihin perustuva taloudellinen toiminta on. Suurimmat kerrannaisvaikutukset nähtiin tutkimuksen mukaan pitkälle digitalisoiduilla ja erityisesti tutkimukseen ja kehittämiseen keskittyvillä aloilla erityisesti Euroopan unionissa ja Pohjois-Amerikassa. Vaikutus oli tosin lyhytaikainen.

Ali-Yrkkö huomauttaa Etlan tiedotteessa, että pitkien arvoketjujen maailmassa vain harvoilla yrityksillä on täydellinen näkyvyys koko ketjuun.

-  Tämä yleinen näkyvyyden puute merkitsi sitä, ettei yrityksillä ollut tietoa kaikista toimitusketjuihinsa osallistuvista yrityksistä ja toimipaikoista. Koronashokki suuruusluokassaan yllätti kokonaisia ​​toimialoja, hän sanoo.

Teollisuuden toimijat ovat tutkimuksen mukaan sittemmin lisänneet kotimaista tuotantoa ja rajoittaneet Kiina-riippuvuuttaan.