Vastaajista vain reilu neljännes katsoi julkisen talouden etenevän kohti tasapainoa. Vielä viime vuonna tähän uskoi lähes 40 prosenttia vastaajista.

Valtion velkaantumisen katsoi olevan hallinnassa noin seitsemän prosenttia suuryrityksistä.

Kolme neljästä suuryrityksestä pitää poliittista johtamista merkittävänä epävarmuuden lähteenä. Yritykset olivat OP-ryhmän mukaan toiveikkaampia vielä vuosi sitten. Jopa lähes 80 prosenttia suuryrityksistä katsoi myös, että virastojen päätöksenteon takkuisuus aiheuttaa yritykselle epävarmuutta.

Kyselyyn osallistui noin 200 johtoryhmien jäsentä lähes 140:stä Suomessa toimivasta suuryrityksestä. Yrityksistä noin 70 prosenttia on juuriltaan suomalaisia ja loput ulkomaisten konsernien tytäryhtiöitä.

HALLITUKSEN talouspolitiikan lisäksi suuryrityksiltä sai tutkimuksessa huutia Petteri Orpon (kok.) hallituksen maahanmuuttopolitiikka.

Noin kolmannes katsoi, että nykyisen hallituksen maahanmuuttopolitiikka vaikeuttaa huomattavasti yrityksen tarvitsemien erityisosaajien rekrytointia ulkomailta. Lähes yhtä moni vastasi, että maahanmuuttopolitiikka vaikeuttaa myös ulkomaisten perustason työntekijöiden rekrytointia.

OP-ryhmän mukaan noin 30 prosenttia suuryrityksistä kertoi, että niillä on perustason työtehtäviä, joissa suomen kielen taito ei ole välttämätön. Vastaavia erityisosaajatehtäviä arvioi yrityksessä olevan lähes 40 prosenttia vastaajista.

Yrityksistä lähes 90 prosenttia aikoi tehdä lähitulevaisuudessa rekrytointeja Suomessa ja lähes 60 prosenttia euroalueella. Viidesosa arvioi palkkaavansa perustason työntekijöitä Intian ja Kiinan ulkopuolisesta Aasiasta.

Suuryritysten yhteenlaskettu henkilömäärä on laskenut vuodesta 2019 lähtien, OP-ryhmä kertoo. Neljän prosentin väheneminen viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana tarkoittaa lähes 36  000 menetettyä työpaikkaa Suomessa ja maailmalla. Uusimpien lukemien mukaan suuryritysten yhteenlasketun henkilöstömäärän lasku on kuitenkin ainakin väliaikaisesti pysähtynyt.

VALTION elinkeinotuet koki riittäviksi kansainvälisen kilpailun kannalta vain viidennes vastanneista suuryrityksistä. Lähes puolet arvioi suurten eurooppalaisten valtioiden kasvaneet tuet uhaksi.

OP-ryhmän mukaan yritykset nimesivät vastalääkkeiksi muun muassa byrokratian ja sääntelyn vähentämisen niin Suomessa kuin Euroopassakin. Näin ajatteli yrityksistä suurin osa. Alle 40 prosenttia oli sitä mieltä, että suuremmat tuet ja avustukset vaikuttaisivat asiaan ratkaisevasti.

Tärkeimmäksi tekijäksi kiinalaisia ja yhdysvaltalaisia yrityksiä vastaan kilpailtaessa suuryritykset katsoivat Euroopan keskuspankin koronlaskut. Yritykset toivoivat pankilta määrätietoisempia toimenpiteitä korkojen laskemiseksi.

Yritysten mukaan suurimpia haavoittuvuuksia niille ovat tällä hetkellä inflaation kiihtyminen uudelleen, työntekijöiden saatavuusongelmat sekä tilaus- ja toimitusketjujen epäluotettavuus.

Markkinakysynnältä yritykset odottavat varovaista elpymistä. Kotimaan markkinoilla kysynnän odotetaan kääntyvän nousuun, ja kansainvälisten markkinoiden kysynnän ennakoidaan kasvavan keskimäärin lähes kolme prosenttia.