Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa analysoitiin julkisista oikeustilastoista 76 000 tapausta, joissa toimitusjohtaja tai hallitusjäsen oli tuomittu talousrikoksista. Tällaisiksi katsottiin muun muassa vero- ja kirjanpitorikokset.

Ylimmän tason yritysjohtajat syyllistyvät talousrikoksiin selvästi todennäköisemmin, jos myös heidän vanhempiaan on aiemmin syytetty ja tuomittu talousrikoksista, yliopisto kertoo tiedotteessaan.

Mitä vakavampia vanhempien bisneskonnuudet olivat olleet, sitä vahvempi oli myös jälkeläisten riski toimia samoin, jopa vuosien jälkeenkin.

Myös puolison esimerkillä on väliä.

Talousrikoksia tehneillä ylemmillä johtajilla oli usein myös samoin toimiva puoliso, tutkijat huomasivat. Mitä pitempään pariskunnat olivat olleet yhdessä, sitä todennäköisemmin toinenkin oli ajautunut lain harmaalle tai pimeälle puolelle.

TALOUSRIKOKSISTA saadut rangaistukset ovat yritysmaailmassa varsin yleisiä. Oulun yliopiston aiemman tutkimuksen mukaan joka viidennellä suomalaisen pörssiyhtiön johtoon kuuluvalla oli jonkinlainen talousrikostuomio. Osa on tullut johtajien omista, osa alaisten tekosista.

Johtajien rikosprofiilien tutkiminen auttaa talousrikollisuuden ehkäisemisessä, yliopisto muistuttaa. Asialla on myös yhteiskunnallista merkitystä.

– Yrityksen ylimpään johtoon kuuluvan henkilön talousrikos johtaa usein työpaikkojen, verotulojen ja sijoitettujen pääomien menetyksiin, ja koskee siten suurta joukkoa ihmisiä, sanoo Oulun yliopiston professori Juha-Pekka Kallunki tiedotteessa.