Ulkomaalaistaustaisilla havaittiin ”kuolleisuusetu” niin hermostoon liittyvissä sairauksissa, sydän- ja verisuonitaudeissa, hengityselinsairauksissa, ruuansulatuksen sairauksissa kuin ulkoisissa kuolinsyissä verrattuna Suomessa syntyneisiin.

Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkimus tarkasteli yli 70-vuotiaiden kuolleisuutta ja eri kuolinsyitä vertailemalla Suomessa ja ulkomailla syntyneiden kuolleisuuslukuja vuosilta 2002-2020.

Erityisesti globaalista etelästä muuttaneiden kuolleisuusluvut erottuivat tutkimuksessa selvästi matalampina useissa kuolinsyykategorioissa, kun niitä verrattiin Suomessa syntyneiden lukuihin.

ULKOMAILLA syntyneiden matalammat kuolleisuusluvut selittyvät tutkimuksen mukaan terveellisemmillä elämäntavoilla etenkin ulkoisten tekijöiden ja elintapoihin liittyvien sairauksien kohdalla.

Esimerkiksi syöpä- ja hengityselinsairauksien alhaisempi kuolleisuus ulkomaalaistaustaisilla voi viitata vähäisempään tupakointiin ja alkoholin käyttöön.

Yleensä heikompi tulotaso selittää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Ulkomailla syntyneet olivat Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa Suomessa syntyneitä heikompituloisia, mutta kuitenkin terveempiä.

-  Puhutaan niin sanotusta ”terveen maahanmuuttajan paradoksista”, jonka taustamekanismit edelleen vaativat lisätutkimusta, toteaa sosiologian dosentti Laura Kemppainen Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Ulkomaalaistaustaisten terveydellinen etu verrattuna Suomessa syntyneisiin jatkuu myös vanhemmalla iällä.

-  Tulokset ovat tärkeitä myös palvelujärjestelmän näkökulmasta, sillä niiden mukaan ulkomaalaistaustaiset vanhukset ovat terveempiä eivätkä näin ollen rasita kohtuuttomasti palveluita, Kemppainen jatkaa.