Vanhempien rokote-epäröinti voi heikentää rokotuskattavuutta, jos lapset jätetään rokottamatta epäröinnin takia, tiedotteesta selviää. Tämä on nähtävissä maailmalla jo nujerrettujen tartuntatautien lisääntymisenä.

Taustalla on muun muassa johtavissa asemissa olevien henkilöiden kylvämä epäluottamus rokotuksiin ja tieteeseen.

Rokottamiseen liittyvä keskustelu on myös näkyvämpää ja polarisoituneempaa kuin aikaisemmin. Osin taustalla on koronapandemia, joka nosti esiin kysymyksiä rokotteista.

Maailman terveysjärjestö WHO on aiemmin nimennyt rokote-epäröinnin yhdeksi kymmenestä suurimmasta maailmanlaajuisesta terveysuhasta.

Suomessa lasten rokotukset ovat vapaaehtoisia, maksuttomia ja osa kansallista rokotusohjelmaa.

TUTKIMUKSESSA selvitettiin suomalaisvanhempien aikomuksia rokottaa lapsensa papilloomavirus- (HPV) ja influenssarokotteilla.

Tutkimuksessa selvisi, että lähes 85 prosenttia vanhemmista aikoi rokotuttaa tyttärensä HPV-virusrokotteella. Toteutuminen oli kuitenkin vielä aikomusta korkeampaa, sillä lähes 90 prosenttia tytöistä sai HPV-rokotteen.

Yleisimmät syyt rokottamatta jättämiselle olivat haittavaikutusten pelko ja negatiiviset uutiset.

Kaksi kolmesta vanhemmasta aikoi rokotuttaa lapsensa influenssarokotteella, mutta vain puolet lapsista sai rokotteen. Yleisin syy rokottamatta jättämiselle oli, että terveydenhoitaja ei ollut tarjonnut rokotetta.

Tiedotteen mukaan sekä HPV- että influenssarokotteen rokotuskattavuus on Suomessa tavoiteltua alhaisempi.