Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut.

Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksen, mutta samaan aikaan kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia.

- Suuri osa koko maan varhaiskasvatuksesta sijoittuu tilastojen valossa Uudellemaalle, ja näin alueen kehitys vaikuttaa merkittävästi koko maan keskiarvoihin. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi kelpoisten opettajien osuuden lasku on ollut kansallisestikin huomattava, vaikka useissa maakunnissa pätevien opettajien osuus onkin pysynyt kohtalaisen korkeana, sanoo tutkimuksen tehnyt Etlan vanhempi tutkija Aino Kalmbach tiedotteessa.

Syntyvyyden laskun vuoksi varhaiskasvatusikäisiä lapsia on selvästi aiempaa vähemmän. Samalla varhaiskasvatuksen osallistumisaste on noussut niin merkittävästi, että sen vaikutus on suurempi kuin syntyvyyden laskulla.

- Varhaiskasvatus on myös siirtynyt enenevissä määrin perhepäivähoidosta päiväkoteihin, mikä on entisestään lisännyt varhaiskasvatuksen opettajien kysyntää. Jatkossa kuitenkin syntyvyyden laskun vaikutus voi näkyä yhä selvemmin, Kalmbach sanoo.

Myös palkkatasolla on yhteys opettajapulan suuruuteen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että opettajapula on suurempi alueilla, joilla varhaiskasvatuksen opettajien palkka on kauempana muusta palkkatasosta. Tällainen alue on esimerkiksi pääkaupunkiseutu.

Etlan tutkimuksessa on kuvattu varhaiskasvatuksen opettajien työmarkkinoita vuosina 2010─2022. Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.