Muu kulttuuri
4.2.2026 08:48 ・ Päivitetty: 4.2.2026 08:48
Tutut tv-ohjelmat keräävät yhä miljoonayleisöjä – Kotimaisten dokumentti- ja lyhytelokuvien määrä romahti tukileikkausten vuoksi
Finnpanelin mukaan vuoden 2025 katsotuin tv-ohjelma oli Linnan juhlat 2,3 miljoonalla katsojalla. Myös Euroviisut, joulurauhan julistus ja jääkiekon MM-kisat keräsivät miljoonayleisöjä. Sen sijaan kotimainen dokumentti- ja lyhytelokuvatuotanto kärsi pahasti tukileikkauksista.
Tiedotteen mukaan suomalaiset viettivät viime vuonna tv-ruudun ääressä keskimäärin 3,5 tuntia päivässä. Luku on edellisvuoden tasolla. Vaikka perinteisten tv-kanavien katselu laski hieman (5 prosenttia), niiden osuus kaikesta katselusta on edelleen kaksi kolmasosaa.
Alle 45-vuotiailla tilanne on kuitenkin päinvastainen. Tässä ikäryhmässä suoratoisto- ja videopalvelut haukkaavat jo kaksi kolmasosaa katseluajasta. Yli puolet suomalaisista käyttää kotimaisia suoratoistopalveluita viikoittain.
LINNAN juhlien ohella musiikki, perinteet ja suorat lähetykset vetivät isoja yleisöjä. Toukokuun Euroviisufinaali keräsi 1,65 miljoonaa katsojaa, mikä on puoli miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Myös karsinta eli UMK25 saavutti ennätysyleisön, 1,55 miljoonaa katsojaa.
Joulurauhan julistusta Turusta seurasi 1,4 miljoonaa ja miesten MM-kisojen kiekko-ottelua Suomi-Ruotsi 1,1 miljoonaa katsojaa. Katsojilla tarkoitetaan tv-ohjelman keskikatsojamäärää, eli katsojien määrän keskiarvoa koko ohjelman keston ajalta.
Suoratoistopalveluissa vuoden ylivoimainen hitti oli Queen of Fucking Everything, jolla oli Yle Areenassa 970 000 katsojaa jaksoa kohden.
Vaikka nuorempien sukupolvien katselutavat painottuvat suoratoistoon, suuret yhteiset puheenaiheet ja erityisesti suorat lähetykset kokoavat heidätkin tiedotteen mukaan yhä tv-ruudun ääreen. Nuorten listan kärjestä löytyvät Linnan juhlien ohella Euroviisut, UMK ja joulun perinteet, kuten Lumiukko ja joulurauhan julistus. Urheilun puolella kiinnosti myös uusi 4 Nations Face-Off -jääkiekkoturnaus.
KOTIMAISEN dokumentti- ja lyhytelokuvien sekä mediataiteen tuotantoon leikkaukset vaikuttivat sen sijaan rajusti. Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK jakoi av-alalle tukea viime vuonna yhteensä 1,7 miljoonaa euroa, mikä on noin 60 prosenttia vuoden 2024 tuen kokonaismäärästä.
AVEKin suurin rahoituksen lähde on valtion budjetista tuleva yksityisen kopioinnin hyvitys, jonka Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti puolittaa viime vuonna. Vuonna 2025 AVEK tuki tekijänoikeusvaroilla yhteensä 81 teoksen tekemistä, kun vuonna 2024 tukea sai 163 teosta.
– Määrä siis romahti yli puolella. Av-alan ahdingon keskellä tukemiemme teosten määrän niukkuus on hälyttävä, sanoo AVEKin johtaja Ulla Simonen tiedotteessa.
– Yhä useampi menestystarina jää syntymättä, kun hankkeet eivät pääse käynnistymään. Kotimaisten elokuvien tarjonta tyrehtyy.
Tekijänoikeusjärjestö Kopioston osana toimivan AVEKin rahoitus koostuu pääosin yksityisen kopioinnin hyvityksestä, joka on valtion budjetista peräisin olevaa ja lain edellyttämää korvausta siitä, että kansalaiset saavat tallentaa esimerkiksi elokuvia omaan yksityiseen käyttöönsä.
Hallituksen leikkaus hyvitysmaksuun aiheutti tiedotteen mukaan tukitoimintaan massiivisen loven.
TILANNETTA helpottamaan Kopioston hallitus myönsi AVEKille kotimaisten luovan alan hankkeiden edistämiseen tarkoitettuja kansallisia varoja.
– Ilman Kopioston korvaamatonta apua tuettujen teosten määrä olisi jäänyt neljäänkymmeneen. Näitä varoja käytettiin myös Nuorten lyhytelokuvafestivaali -hankkeeseen, joka toteutettiin yhdessä Yleisradion ja Kirkon mediasäätiön kanssa, Simonen kommentoi.
Lyhytelokuvat ovat osa Yle 100 -juhlavuotta ja ne esitetään vuonna 2026.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.