Tuula Haatainen pitää vasemmistoliiton some-viestintää härskinä populismina: ”Emme ole hyväksyneet leikkausta diabeteslääkkeiden korvauksiin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Eduskunnassa äänestettiin eilen lääkekorvauksien leikkaamisesta. Esityksellä tavoitellaan 134 miljoonan euron säästöjä. Vasemmistoliitto on laittanut Facebookiin äänestystaulukoita, joista käy puolueen mukaan ilmi ne kansanedustajat, jotka ”puolustivat lääkekorvauksia” eli äänestivät hallituksen esitystä vastaan. Kaikki vasemmistoliiton kansanedustajat äänestivät vastaan, kun SDP:ssä äänestettiin puolesta.

”Vuoden 2017 leikkaukset ovat koitumassa erityisesti diabeetikkojen maksettavaksi, sillä heidän tarvitsemiaan lääkkeitä siirretään alempaan erityiskorvausluokkaan”, vasemmistoliitto viestii.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) ei sulata vasemmistoliiton viestintää. Hän kertoo SDP:n muun muassa vastustavan diabeetikoilta leikkaamista.

– Olen tosi pahoilani, että vasemmistoliitto lähtee tällaiselle populistisille tielle, että syyttää meitä sellaisesta, jota emme tee. Me olemme täysin linjakkaita siinä, että kansalaisiin kohdistuvia leikkauksia emme ole hyväksyneet aiemmin emmekä hyväksy nytkään, hän kommentoi.

– Vasemmistoliitto levittää tietoa, että demarit olisivat kansalaisiin kohdistuvien lääkesäästöjen takana. Se viesti on täysin väärä. Viime vuoden budjetissa äänestimme lääkesäästöjä vastaan, koska ne nostivat kansalaisten maksuosuuksia. Siellä tehtiin leikkauksia korvaustasoihin ja omavastuita nostettiin. Vastustimme niitä.

Haatainen: Säästöt kohdistettu lääkkeiden tuottajille, ei kansalaisille.

Haatainen painottaa, että tämän syksyn lääkesäästöesityksessä säästöt kohdistetaan lääkkeiden tuottajille eli esimerkiksi lääketehtaille lisätään hintakilpailua ja tuodaan rinnakkaisvalmisteita käyttöön. Tämä taas näkyy kansalaisille niin, heidän lääkeskustannuksensa pienenevät.

– Sitä kautta syntyy valtiolle säästöjä, tätä me olemme kannattaneet. Me olemme kannattaneet myöskin sitä esitystä, jossa vähennetään lääkejätteen syntymistä ja järkiperäistetään lääkehoitoa. Näillä saadaan järkevällä tavalla säästöä, mikä ei tunnnu kansalaisten kukkarossa.

Haatainen jatkaa, että hallituksen esitykseen sisältyvä asia eli leikkaus diabeteslääkkeiden korvauksiin on tulossa vasta myöhemmin asetuksena hallituksen toimesta.

– Ja sitä emme hyväksy eikä se ollut eilen äänestyksessä hallituksen esityksessä mukana. Sosialidemokraatit ovat varanneet vaihtoehtobudjetissaan 20 miljoonaa euroa siihen, että leikkausta diabeetikoille ei tehdä, vaan diabeteslääkkeet ovat edelleen sataprosenttisesti korvattavia, Haatainen sanoo.

– Tämä on ollut koko lääkeuudistuksessa meidän keskeinen viesti, ettei kansalaisten kukkarolla käydä ja korvaustasoja ei alenneta, mutta me olemme sen sijaan niiden pykälien takana, joilla lääkekuluja vähennetään lääkkeen valmistajilta lisäämällä hintakilpailua. Ja myös apteekkien tulot vähenevät viisi prosenttia. Näitä olemme pitäneet hyvinä asioina, Haatainen sanoo.

Tuula Haatainen uskoo, että vasemmistoliiton tiedotus asiasta liittyy Julkisten ja hyvinvointialan ensi keväiseen edustajistovaaliin.

– Tässä on tarve käydä vaan JHL:n kentässä vaalikampanjaa ja minusta se on tosi kummallista.

– Se, että haluaisimme leikata diabeetikoilta, on tosi härski väite, Haatainen sanoo.

Lauri Lyly SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella

Kuva: Lehtikuva
Lauri Lyly (sd.) asettuu ehdolle Tampereella.

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly asettuu SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella. Asiasta kertoi Pirkanmaan Sosialidemokraatit tiedotteessaan.

Lyly kertoo haluavansa keskittyä muun muassa uusien työpaikkojen luomiseen Tampereella ja Pirkanmaalla.

Lyly toimi SAK:n puheenjohtajana 2009–2016 ja ennen sitä SAK:n edunvalvontaosaston johtajana ja Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajana.

Lyly on aiemmin ollut valtuutettuna Loviisassa 1980-luvulla.

Täydennetty viimeisellä lauseella.

Keskustelua aiheesta

Työllisyysaste karvan verran parempi kuin vuosi sitten – nousua 0,2 prosenttiyksikköä

Maamme työllisyysaste nousee tuskastuttavan hitaasti.

Työllisyysaste oli tammikuussa 67 prosenttia, kun vuosi sitten se oli 66,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työllisyyslukemat ovat edelleen kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta.

Työllisiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

AVAINSANAT

Eläkkeensaajilta tuleville kuntapäättäjille viisi vinkkiä: ”Toimi näin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Eläkkeensaajien Keskusliitto muistuttaa, että eläkkeensaaja on aktiivinen toimija.

Eläkkeensaajien Keskusliiton kuntavaaliteesit perustuvat huomioihin siitä, millaista on elämä hyvinvoivassa kunnassa. Samat asiat tulevat pätemään myös vuoden 2019 alusta voimaan tulevan sote- ja maakuntauudistuksen aikaan.

Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vuoden 2019 alusta tulee muuttamaan rakenteita ja toimintatapoja merkittävästi. Uudistuksessa sote-palvelut palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle, pois kunnasta. Kunnassa on vankka kuntalaisen arjen tuntemus ja tosiasiallisesti mahdollisuus kehittää ja varmistaa sote-palveluita vielä pitkään.

– Kunnissamme on oltava ikääntyneiden kuntalaisten tarpeita tuntevia ja ymmärtäviä päättäjiä. Heidän on varmistettava tiedon siirtyminen maakuntaan tulevassa suuressa uudistuksessa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten.

EKL:n vinkit hyvinvoivaan kuntaan ikäihmisen kannalta ovat seuraavat:

Hyvinvoivassa kunnassa

1. Asumisen ennakointia pidetään tärkeänä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle

2. Otetaan huomioon myös ne, joita digitalisaatio ei tavoita

3. Panostetaan eläkeläistoimintaan ja ikäihmisten aktivointiin

4. Eläkkeensaajan avuntarpeeseen vastataan ja palvelut ovat aidosti saavutettavissa

5. Eläkkeensaaja on aktiivinen toimija, jota kuunnellaan

– Edellä mainitut teesimme ovat ikääntyneiden kuntalaisten ja heitä edustavien järjestöjen kannalta elintärkeitä. Toivottavasti kuntavaaleissa valittavat, sekä tulevien maakuntahallintojen päättäjät ottavat ne ohjenuorakseen päätöksiä tehdessään, päättää puheenjohtaja Hellsten

Nyt puhuvat ruotsalaispoliisit: ”FOX vääristeli”

Kuva: AFP PHOTO/ Timothy A. Clary
Mielenosoittajat marssivat New Yorkissa viettäessään "Ei minun presidentti" -päivää. 

Ruotsalaispoliisit, jotka esiintyvät paljon huomiota saaneessa filmintekijä Ami Horowitzin dokumentissa, ovat sanoneet, että heidän sanomisiaan esitettiin dokumentissa väärissä asiayhteyksissä. Poliisit kommentoivat asiaa muun muassa Aftonbladetille.

Dokumentti nousi otsikoihin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi viitanneensa Fox Newsille esitettyyn Horowitzin haastatteluun puhuessaan Ruotsin tapahtumista.

Poliisien mukaan heidän vastauksiansa on liitetty dokumentissa kysymyksiin, joita Horowitz ei kysynyt heiltä. Poliisi kertoivat Aftonbladetille luulleensa, että dokumentin oli määrä käsitellä jengirikollisuutta.

Poliisit eivät ole olleet yhteydessä Horowitziin asiasta.

Asiasta myös uutisoinut Dagens Nyheter kertoo, ettei ole tavoittanut Horowitzia kommentoimaan asiaa.

 

AVAINSANAT

Haluatko Suomen Natoon? – sitten kuulut todella piskuiseen vähemmistöön

Kuva: Lehtikuva
Turhaan heiluu Nato-lippu. Suomalaiset eivät sinne halua.

Lähes 40 prosenttia toivoo, että Suomi pysyisi sotilaallisesti liittoutumattomana. Tämä ilmenee Reserviläisliiton KantarTNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi reilut tuhat suomalaista.

Toiseksi parhaana keinona järjestää Suomen puolustus pidettiin EU:n piirissä tapahtuvan sotilaallisen yhteistyön laajentamista ja kehittämistä. Sitä kannatti noin neljännes vastaajista.

Reilu kymmenesosa haluaisi puolustusliiton Ruotsin kanssa, ja samoin reilu kymmenesosa valitsisi Nato-jäsenyyden.