Marras-joulukuussa toteutetuissa kyselyissä kysyttiin, miten vastaaja suhtautuu ajatukseen lyhentää työaikaa niin, että hänen ansiotasonsa ei alene. Verian toteutti PAMin tilaaman kyselyn työikäisille 18-65-vuotiaille suomalaisille ja PAM omille jäsenilleen.

Työikäisistä vastaajista vain neljä prosenttia tyrmäsi ajatuksen. Siihen suhtautui erittäin myönteisesti liki puolet (48 prosenttia vastaajista) ja melko myönteisesti joka kolmas (30 %). Suosituin työajan lyhentäminen oli 25-34-vuotiaiden keskuudessa. Kielteisimmin ajatukseen suhtautuivat johtajat.

PAM on ottanut tavoitteekseen työajan lyhentämisen ja palvelualojen kokoaikatyön uudelleen määrittelyn, liitto kertoo tiedotteessa. PAM nostaa aiheeseen liittyviä kysymyksiä esiin käynnissä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Osa-aikaisesti työskentelevät suhtautuivat työajan lyhentämiseen epäilevämmin kuin kokoaikaista työtä tekevät. Kuitenkin vastentahtoisesti osa-aikatyössä olevista 60 prosenttia suhtautuu siihen positiivisesti.

TYÖAIKAA olisi sekä Verianin että PAMin kyselyihin vastanneiden enemmistön (71 ja 78 prosenttia) mielestä hyvä lyhentää ansioita alentamatta erityisesti yötyössä ja muissa kuormittavissa töissä.

Verianin kyselyssä joka neljäs suomalainen koki, että hänellä on omaa hyvinvointiaan ajatellen liikaa työtunteja. Joka kymmenes (12 %) koki, että toimeentuloa ajatellen työtunteja on liian vähän, PAMin vastaajista näin koki liki puolet (48 %). Hyvinvoinnin näkökulmasta liikaa työtunteja on PAMin vastaajista viidenneksen mielestä.

Työ ja muu elämä saataisiin parempaan tasapainoon vapaa-ajan lisääntymisen avulla, arvioi 65 prosenttia Verianin kyselyyn vastanneista. Yli 60 prosenttia uskoo myös olevansa työssään energisempi ja tuloksellisempi lyhyemmällä työajalla.

PAMin jäsenkyselyssä lähemmäs 70 prosenttia vastaajista arvioi, että jos työntekijöiden työtunteja vähennettäisiin, lisäisi se työvoiman tarvetta hänen työpaikallaan.

PAM tilaa vuosittain Verianilta Vetovoimabarometrin, jonka osana työikäisille suomalaisille osoitetut kysymykset olivat. Tutkimusta varten haastateltiin 1 223 henkilöä. Tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla 2,8 ja työelämässä mukana olevissa 3,4 prosenttiyksikköä suuntaansa. PAMin jäsenkysely lähettiin 69 974:lle marraskuussa yksinkertaisella satunnaisotannalla poimitulle jäsenelle. Vastaajia oli 11 496 ja vastausprosentti oli 16,4.