Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan SDP:n ryhmä esittää muutosta työkyvyttömyyseläkkeeseen

SDP:n työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kansanedustajat Tarja Filatov, Ilmari Nurminen ja Merja Mäkisalo-Ropponen esittävät työn tekemisen mahdollistamista työkyvyttömyyseläkeläisille, jotka haluaisivat  tai pystyisivät työskentelemään edes osa-aikaisesti.

Demokraatti

Demokraatti

Vuoden 2017 lopussa työkyvyttömyyseläkettä sai Suomessa 203 000 henkilöä, mikä on kuusi prosenttia 16–64-vuotiaista. Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden suurin ryhmä on ollut vuodesta 2000 lähtien mielenterveyden häiriöt.

Kansanedustaja Tarja Filatovin mielestä työkyvyttömyyseläkettä  pitäisi voida käyttää palkkatukena, mikä mahdollistaisi työn tekemisen välityömarkkinoilla. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vaatii kaikkien mahdollisten keinojen käyttöönottoa Filatovin mielestä.

– Jaksaminen ei välttämättä riitä koville, avoimille työmarkkinoille, mutta pehmeämmillä välityömarkkinoilla työtä voitaisiin räätälöidä henkilön jaksamisen mukaan, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Filatov.

Nuorten kohdalla mielenterveyshäiriöt on merkittävä syy työkyvyttömyyteen. Masennusperustein eläkkeelle siirtyi vuonna 2015 kahdeksan ihmistä päivässä. Ilmari Nurminen pitääkin tilastoja huolestuttavana ja kritisoi hallituksen sote-esitystä, jossa mielenterveyden edistämistä ja ehkäisyä ei määritelty velvoitettaviksi sote-keskuksille.

– Mielenterveyshäiriöiden edessä ei pidä nostaa käsiä ylös, vaan se vaatii osaamista ja ammattiapua, kuten kaikki sairaudet, Nurminen kommentoi.

Työeläkekuntoutujien lukumäärä ja kuntoutuksen kokonaiskustannukset ovat kasvaneet alkuvuodesta 8 prosenttia. Jos kasvu pysyy samalla tasolla, niin vuoden lopussa kuntoutujia on yli 18 000.

Lisää aiheesta

Viime vuonna päättyi 6 871 kuntoutusta. Kuntoutujista lähes 70 prosenttia palasi takaisin työelämään tai jatkoi opiskelua ja kuusi prosenttia siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Mäkisalo-Ropponen muistuttaa, ettei kuntoutus välttämättä toimi kaikkien kohdalla. Hänen mielestä olisi tärkeää luoda yksilöllisempiä polkuja eteenpäin.

– Kopin ottaminen vaikeuksissa olevasta masentuneesta auttaa myös sairastuneen lähipiiriä ja muuta elinpiiriä selviytymään tilanteesta, joka usein koetaan hämmentäväksi, vaikeasti kohdattavaksi ja häpeälliseksi – tosin aivan turhaan, muistuttaa Mäkisalo-Ropponen.

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE