Taipale arvioi, että lähes 20 000 ihmiselle kuuluisi eläke jo nykylakien mukaan. Hänen mukaansa eläkekriteerit ovat lisäksi osin vanhentuneita eivätkä ota huomioon väliinputoajia, jotka eivät pärjää nykyisessä työelämässä.

– Noin 70 000:lla ei ole mitään asiaa työmarkkinoille, vaikka töitä olisi tarjolla. Heidät voi laskea työhön kykenemättömiksi.
Taipaleen mielestä Suomessa pitäisi tehdä eläkeselvittelyjä järjestelmällisesti ja kouluttaa niihin lääkäreitä. Organisoijana voisi olla sairaanhoitopiiri tai maakunta.

– Kovan tason työryhmä tekisi selvityksiä ja nimenomaan kentällä eli kunnissa, koska kaikki työkyvyttömät eivät lähde keskussairaalaan poliklinikalle.

Monelta myös jäävät palvelut hakematta syrjäytymisen tai lannistumisen takia.

Heikkisen mukaan työkyvyttömiä ei tunnisteta tarpeeksi hyvin julkisessa terveydenhuollossa eikä osata ohjata tutkimuksiin. Eräs ongelma on se, että työkykyä arvioidaan Suomessa yleensä työterveyshuollossa, jonne työttömät eivät pääse.

Osalla työkykyarvioita oli tehty, mutta eläkelausuntoa ei tullut. Heidät oli todettu esimerkiksi vajaakuntoiseksi.

– Heidän terveydentilansa oli näennäisesti otettu huomioon, mutta he päätyivät pitkäaikaistyöttömiksi.

Heikkisen mielestä työkyvyn arviot ovat usein liian suppeita eivätkä tavoita ihmisen todellista toimintakykyä.

Taipale on toiminut jo vuosikymmeniä sen puolesta, että työkyvyttömät saataisiin kortistoista eläkkeelle.

– Vielä 1970-luvulla ihminen, joka oli sairauden tai muun syyn takia työkyvytön, pääsi melko automaattisesti eläkkeelle. Sen jälkeen tilanne muuttui dramaattisesti.

Vuosituhannen vaihteessa ongelmaan kuitenkin havahduttiin ja aloitettiin ELMA-projekti, jossa selvitettiin pitkäaikaistyöttömien eläkemahdollisuuksia. Heikkinen kertoo väitöksessään projektiin osallistuneista tamperelaisista vaikeasti työllistyvistä pitkäaikaistyöttömistä.

Heistä reilusti yli puolet sai selvittelyn jälkeen myönteisen eläkepäätöksen, mikä vastaa myös valtakunnallisia lukuja. Heikkisen mukaan ilman erillisprojektia he tuskin olisivat päässeet eläkkeelle ainakaan yhtä nopeassa aikataulussa, vaikka olivat oikeasti työkyvyttömiä. Hän arvioi, että se on osoitus nykyisen arviointijärjestelmän puutteista.

Väitöstutkimuksen aineiston tyypillisin henkilö oli pitkän työuran kuluttama ja sairasteleva mies tai nainen. Toiseksi tavallisin tapaus oli alkoholistimies, jolla oli niukka työura ja terveys mennyt juomisen takia.

Monella arjen toimintakyky oli heikko. Heillä oli vaikeuksia liikkumisessa, neuropsykologisia oireita ja alkoholivaurioita aivoissa.

Kuntoutusta he olivat saaneet niukasti. Miehille oli annettu enemmän myönteisiä eläkepäätöksiä kuin naisille.

Heikkisen mielestä pitkäaikaistyöttömille pitäisi tehdä säännöllisiä laaja-alaisia työkykyarvioita, jotta kortistosta saataisiin pois työkyvyttömät.

Yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien tilanne helpottuu, jos he pääsevät ensi vuonna eläkkeelle suunnitelmien mukaan. Sekä dosentti Ilkka Taipale että työkyvyttömyyttä tutkinut Virpi Heikkinen tervehtivät tyytyväisenä lakiesitystä, joskin Taipale olisi alentanut ikärajan 55 vuoteen.

Laki on nimetty Lex Lindströmiksi oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) mukaan. Menettely on kertaluontoinen, eli pysyvää lakia ei ole tulossa.

Eläketukea maksettaisiin kesäkuusta lähtien viisi vuotta työttömänä olleille, jotka täyttivät 60 vuotta ennen viime syyskuuta. Tuensaajia on arvioitu olevan noin 5 300.

Eduskunta käsittelee näinä päivinä hallituksen esitystä eläketuesta.

– Ratkaisu on mielestäni hyvä tässä tilanteessa. Yli 60-vuotiaita kyllä työllistyy jonkin verran, mutta varsinkin pitkään työttömänä olleiden tilanne on aika toivoton, Heikkinen sanoo.

Vastaava kertaluontoinen “eläkearmahdus” pantiin toimeen kymmenkunta vuotta sitten, kun noin 4 000 yli 57-vuotiasta pitkäaikaistyötöntä pääsi kertaheitolla eläkkeelle. Aloitteentekijänä oli silloinen SDP:n kansanedustaja Ilkka Taipale, joten myös laki ristittiin Lex Taipaleeksi.

– Uusi laki on erittäin hyvä. Se olisi voinut kuitenkin koskea myös niitä, jotka elävät pelkästään toimeentulotuella. Siellä on vielä raihnaisempaa väkeä, Taipale mainitsee.

Hän arvioi, että eläketukea saavien nettotulot voisivat lisääntyä noin 100–200 eurolla kuussa. Summa ei ole suuri, mutta se olisi kuitenkin monelle hyvä lisä työmarkkinatuen päälle.

– Pankinjohtaja pääsee eläkkeelle, jos ei pärjää töissä. Miksi eivät sitten huono-osaisimmat pitkäaikaistyöttömät.

Taipale kertoo vääntäneensä ministerin kanssa kättä lain nimeämisestä. Lindström on Taipaleen mukaan iso mies ja nostaa penkistä paljon rautaa.

– Ennen kisaa siis kerroin, että jos hän voittaa, lain nimi on Lex Lindström. Jos minä voitan, nimi on – Lex Lindström. Kesti aika pitkään ennen kuin hän voitti. Nimi on minulle sama. Pääasia, että laki saadaan voimaan.