Työllisyys- ja kotoutumispalveluiden järjestäminen siirtyi valtiolta kunnille vuoden alussa ja te-toimistojen tilalle tuli kuntien muodostamat 45 työllisyysaluetta. Uudistuksen tavoitteena on viedä työllisyyspalvelut lähemmäksi kuntalaisia ja kehittää niitä vastaamaan kuntien asukkaiden ja työnantajien tarpeisiin paremmin.

Akava katsoo, että toteutuessaan tavoite hyödyntää paikallisten olojen tuntemusta voi hyödyttää sekä työnhakijoita että työnantajia.

– Muutos on historiallinen, vaikka uudistus ei välttämättä näy työvoimapalveluiden asiakkaille, sillä valtaosa henkilöstöstä siirtyi te-palveluista kuntien työllisyyspalveluihin. Aika näyttää, miten muutos lopulta näkyy palveluissa ja työllisyydessä, Akavan ekonomisti Heikki Taulu sanoo tiedotteessa.

KUNTIEN vastuulla on vuodenvaihteesta lähtien ollut myös maahanmuuttajien kotouttaminen. Muutoksella on tarkoitus helpottaa palveluiden yhteensovittamista ja tavoittaa palveluiden piiriin työttömiä maahan muuttaneita, työvoiman ulkopuolella olevia, etenkin naisia sekä sujuvoittaa maahan muuttaneiden polkuja työelämään.

Akavan johtava asiantuntija Miika Sahamies pitää sekä maahanmuuttavan ihmisen että yhteiskunnan etuna, että kotoutumispalveluja tarjotaan mahdollisimman pian maahantulon jälkeen maahanmuuton perusteesta riippumatta.

– Palveluja tulee tarjota yhden luukun periaatteella. Suurimmissa kaupungeissa on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi International House -tyyppisestä toiminnasta. Koska tehokas kotoutuminen tukee työllistymistä, kotoutumispalveluista on myös monia hyötyjä kunnille, hän sanoo tiedotteessa.

Sahamies toteaa, että tulevaisuudessa työ- ja osaamisperusteisella maahanmuutolla on entistä tärkeämpi merkitys yhteiskunnalle muun muassa Suomen heikkenevän huoltosuhteen vuoksi.

– Avoin ja kansainvälinen yhteiskunta tukee talouskasvun edellytyksiä lisäämällä yritysten osaamista, tuottavuutta ja Suomeen tehtävien investointien määrää.