Mielipiteet
7.9.2016 06:33 ・ Päivitetty: 7.9.2016 06:35
Työllisyys kuntoon toimeentuloa leikkaamalla?
“Hallitus haluaa sisäänheittopalkan” – näin kuuluu otsikko Turun Sanomissa 6.9.2016. Tämän voisi siis suomentaa seuraavanlaiseksi: Hallitus haluaa luoda Suomeen matalapalkkatyömarkkinat ja ajaa työtä tekevät sosiaalitoimen luukuille, jotta he pystyisivät elämään.
Työnteolla on pystyttävä elämään!
Ratkaisuna maamme heikohkoon työllisyystilanteeseen ei voi olla se, että työntekijöitä nöyryytetään päivästä ja uutisesta toiseen. Ensin hallitus yritti saada pitkäaikaistyöttömät tekemään töitä ilmaiseksi niin sanotun työnäytteen nimissä. Ajatus työnäytteestä ei kantanut työministeri Jari Lindströmin työhuonetta pidemmälle. Nyt ministeriöstä kuitenkin yritetään ajaa pitkäaikaistyöttömille vain osittaista palkkaa.
Nykyisen hallituksen kikkailut, vatuloinnit ja omien ehdotusten kaatamiset ovat ihmisiä nöyryyttäviä.
Ovatko pitkäaikaistyöttömät, heikossa asemassa olevat ihmiset keskustalaisille, perussuomalaisille ja kokoomuslaisille vain 60-80% arvoisia ihmisiä? Tampereen yliopiston erikoistutkija Simo Aho kutsuu Turun Sanomien jutussa hallituksen toimia epätoivoisiksi. Lisäisin tähän vielä, että nykyisen hallituksen kikkailut, vatuloinnit ja omien ehdotusten kaatamiset ovat ihmisiä nöyryyttäviä.
Hallituksemme lisäksi työntekijöitä nöyryyttäviä ehdotuksia ja kommentteja mediaan tuo jatkuvalla tahdilla Suomen Yrittäjät. Tällä kertaa Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen ihmettelee miksi heitä ei ole kutsuttu hallituksen työllisyystyöryhmän toimintaan.
Siis järjestö, jolla ei ole minkäänlaista neuvotteluasemaa työmarkkinoilla ja järjestö, joka haluaa pakottaa paikallisen sopimisen lakiteitse, irtisanoa työntekijöitä helpommalla ja poistaa työntekijöiden sunnuntaikorvaukset. Toisin sanoen, Mäkynen ihmettelee, että miksi tällaista absoluuttista, neuvotteluasematonta ja pelkästään keppiä tarjoavaa järjestöä ei haluta mukaan työllisyystilanteen kehittämisneuvotteluihin.
Jospa Suomen Yrittäjät ottaisivat kerrankin osaa työmarkkinakeskusteluihin luovalla ja kehittävällä tavalla. He voisivat esimerkiksi tuoda kerrankin sovittelevan esityksen työmarkkinaosapuolten tietoisuuteen.
Oikeat työmarkkinaosapuolet kykenevät keskusteluun ja neuvotteluun, ne eivät pelkästään heitä räikeitä, omaa etuaan ajavia huuteluita lehdistölle.
Esimerkkiä voisi ottaa vaikkapa SAK:sta – järjestöstä, jolla on työmarkkinoilla neuvotteluasema – joka pyrkii kehittämään työmarkkinoitamme tuomalla uudistavia asioita työllisyystyöryhmälle. SAK:n listalla on nyt perhevapaiden uudistaminen ja työttömien opiskelumahdollisuudet. Tällaisten asioiden uudistaminen muokkaa työmarkkinoitamme tasa-arvoisemmiksi ja luovat parempia mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen.
Oikeat työmarkkinaosapuolet kykenevät keskusteluun ja neuvotteluun, ne eivät pelkästään heitä räikeitä, omaa etuaan ajavia huuteluita lehdistölle.
Suomen hallituksen olisi otettava uusi suunta työllisyystavoitteidensa saavuttamiseksi – nöyryyttämällä työntekijöitä keskustalta ja perussuomalaisilta loppuvat ennen pitkää kaikki äänestäjät.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.