EK:n tuoreen yrityskyselyn mukaan merkittävällä määrällä yrityksistä on kasvavia rekrytointivaikeuksia. Työ ja sen tekijät eivät kohtaa riittävän hyvin – syitä on monia. EK:n kyselyn mukaan merkittävämmäksi osaajapulan syyksi yrityksissä osoittautui puutteellinen ammattitaito (n. 30 %:lla) ja koulutus ei vastaa yrityksen tarpeisiin ja tarvittavaa koulutusta ei ole tarjolla (25 %:lla).

Tämä selvitys vahvistaa, että tarvitaan mittava aikuiskoulutusreformi ja joustavia täydennys- ja uudelleenkoulutusalustoja mm. muunto- ja yhteishankintakoulutukseen. SDP on tehnyt tuoreita avauksia jatkuvan oppimisen tiekartaksi.

Erittäin merkittävä mahdollisuus nostaa työllisyysastetta on raivata esteitä osatyökykyisten pääsylle työmarkkinoille. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä voidaan hidastaa työelämässä panostamalla ennakoivaan työkykyyn ja työhyvinvointiin.

Työkyvyttömyyseläkkeellä on n. 60 000 ihmistä, jotka haluaisivat antaa voimavarojensa mukaisen työpanoksen, jos se mahdollistetaan – sama koskee myös vammaisten pääsyä työmarkkinoille.

Osatyökykyisten työllistämisen suurin kysymys on asennevamma, ei esim. ihmisten fyysinen vamma. Ratkaisevan tärkeää on se, miten osatyökykyinen tai vammainen ihminen otetaan vastaan työyhteisössä. Tarvitaan positiivista “tervetuloa työelämään” -asennetta.

Yhteiskunta tarjoaa osatyökyisten työllistämiseen merkittäviä tukia palkkatuen lisäksi mm. työolosuhteiden järjestelytukea.

Suomen välityömarkkinat eivät ole riittävän kehittyneet. Olisi parempi, että rakennetaan ajassa olevat oikeudenmukaiset laki- ja sopimuspohjaiset pelisäännöt välityömarkkinoille. Pelisääntöjen tulee perustua siihen, ettei teetettäisi ilmaista työtä ja että kaikkien työpanosta arvostetaan. Hyväksytään, että osittainenkin työpanos on arvokas yksilölle ja yhteiskunnalle.

Osatyökykyisten työmarkkinoille pääsyn tukemiseksi budjettiriihessä tehty päätös maksaa palkkiota, jos määräaikainen työsuhde muuttuu palkkatukijakson aikana toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi, on hyvä ratkaisu.

Hallituksen päätös nostaa järjestöille suunnatun 100 % palkkatuen enimmäismäärä 3 000 henkilötyövuodesta 4 000 henkilötyövuoteen on askel oikeaan suuntaan. SDP on esittänyt tukikaton poistamista kokonaan. Hallituksen aikomus perustaa valtakunnallinen työkykyohjelma on niin ikään kannatettava suunnitelma. Ikääntyneiden, pitkään työttömänä olleiden eläketuen jatkaminen on perusteltua.

Osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi tarvitaan seuraavat asiat:

1. Tarvitaan asenteiden muutoksia ja työelämässä yhdenvertaisuuden arvostamista. EK:n Työ ei syrji -kampanja, johon yritykset laajasti ovat lähteneet mukaan on asenteita murtava ja hyvä asia.

Olisiko mahdollista, että mentäisiin askel pidemmälle, ja työmarkkinajärjestöt laatisivat yhteisen sopimuksen ja/tai suositukset syrjimättömyydestä työelämässä ja pelisäännöt osatyökykyisille ja vammaisille asemasta työmarkkinoilla. Työeläkeyhtiöt voisivat olla aktiivisesti tukemassa yrityksissä työkykyä ja työhyvinvointia parantavia toimenpiteitä.

2. Uusi hankintalaki mahdollistaa hankintasopimuksia tehtäessä myös sosiaalisten kriteerien asettamisen mm. siten, että hankintasopimusehtoihin, esimerkiksi rakennus- ja korjaussopimuksiin, liitetään edellytyksiä ottaa töihin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä, vammaisia tai maahanmuuttajia. Hallituksen tulisikin suositella, että julkisen sektorin yli 30 mrd. hankintaratkaisuissa hankintasopimuksiin otettaisiin hankintalain tarjoamat mahdollisuudet liittää esim. rakennus- ja korjaussopimuksiin edellytyksiä ottaa töihin vaikeammin työllistyviä henkilöitä.

Hallituksen kehysriihilinjaus selvittää, voidaanko kunnille ja tuleville maakunnille asettaa lakiin velvoitteita lisätä julkisten hankintojen työllistämisvelvoitteen käyttöä ja vaikeasti työllistettävien palkkaamista valtiolle, kunnalle ja maakuntiin on kannatettava esitys.

3. Toteutetaan SDP ideoima työllistämisseteli, jonka saisi viimeistään n. 3kk työttömyyden jälkeen ja olisi tasoltaan n. 700e/kk kuuden kuukauden ajan. Seteli voi tukea myös osatyökykyisten ja vammaisten työllistymistä. Voitaisiin selvittää voisiko tuki olla tasoltaan korkeampi ja kesto pidempi osatyökykyisille ja vammaisille.

4. Rakennetaan osatyökykyisille reilulla pelisäännöillä osa-aikatyömarkkinoita, osa-aikaeläkkeen ja osa-aikatyön yhdistelmä voisi olla monelle hyvä tapa olla kiinni myös työelämässä.

5. Osatyökykyisillä ja vammaisilla tulee olla tuettu oikeus saada räätälöityä täydennyskoulutusta tai koulutusta uuteen ammattiin. Koulutustarjonnassa ei saa unohtaa näiden ihmisten erityistarpeita.

6. Hallituksen valmistelema kasvupalvelulakipaketti ei tue vaikeammin työllistettävien polkua työelämään. Esitys heikentää mm. kuntien mahdollisuuksia tukea vaikeammin työllistettävien pääsyä työmarkkinoille. Lakipaketin valmistelussa tulisi ottaa aikalisä ja kuunnella kuntien ja kolmannen sektorin toimijoita.