Työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kuntien ja niiden muodostaminen yhteistoiminta-alueiden vastuulle ensi vuoden alusta, jolloin noin 4 000 työntekijää siirtyy valtiolta kuntien palvelukseen.

Jyty on erittäin huolissaan työllisyyspalveluiden rahoituksen riittävyydestä ja vaatii hallitukselta päätöksiä kuntien rahoituksen turvaamiseksi.

Työllisyyspalveluiden siirron rahoituksessa ongelmana on, että kuntien valtionosuudet eivät kasva ensi vuonna TE-uudistusta vastaavalla summalla. Arvioitu rahoitusvaje on noin 100 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntien talous on jo muutenkin heikko.

UUDISTUKSEN tavoitteet ja työllisyyspalveluiden kannustava rahoitusmalli ovat hänen mukaansa sinänsä kannatettavia. Rahoitusmallissa kunnan maksuosuus kasvaa sitä mukaa, kun työttömyyden kesto kasvaa, mikä kannustaa puuttumaan työttömyyteen varhaisessa vaiheessa.

Työvoimapalveluita rahoitetaan kunnille yleiskatteisella valtionosuudella, jolloin kunnat voivat itse päättää, miten paljon käytetään työllisyyden edistämiseen.

– Kuntien talous on jo ennestään hyvin tiukilla, ja säästötoimia on tehty laajasti kuntien kaikissa tehtävissä. Uhkana on, että hallitus leikkaa kuntien rahoitusta entisestään, jolloin kuntien mahdollisuus huolehtia lakisääteisistä tehtävistään, kuten työllisyyspalveluista, on vakavasti uhattuna, Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara korostaa.

Työttömyys Suomessa on kasvanut, ja työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa jo 306 000, joka on 27 200 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan ja 12 700 enemmän kuin edellisessä kuussa.

– Kaikkein kalliimmiksi kunnille tulevat pitkäaikaistyöttömät, joiden työllistymismahdollisuudet ovat heikot. Suurin ongelma työllistymisessä on koulutuksen puute, jota hallituksen koulutusleikkaukset eivät ainakaan korjaa, Voima huomauttaa.

Myös työllisyyspalveluiden henkilöstön työrauha on turvattava isossa muutostilanteessa, jotta työntekijät pystyvät keskittymään omaan työhönsä, hän painottaa.