Politiikka
9.10.2019 09:53 ・ Päivitetty: 9.10.2019 09:53
Työllisyyspolitiikan rytminvaihdos saa kiitosta kansanedustajilta – ”On tärkeää, että saadaan kaikki mukaan”
Rinteen hallituksen rytminvaihdos työllisyyspolitiikassa saa kiitosta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sosialidemokraateilta.
Keskiviikkona eduskunnan lähetekeskustelussa on käsitelty vuoden 2020 valtion tulo- ja menoarvion työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaa.
– On aika siirtyä kohti pohjoismaista työllisyyspolitiikkaa, jossa tavoitteena on yksilöllisten ja kasvokkain tapahtuvien toimien käyttö työvoiman kasvattamiseksi. Niin, että monet nyt työvoiman ulkopuolella olevat pääsevät työmarkkinoille ja töihin, kansanedustajat Katja Taimela, Niina Malm ja Ilmari Nurminen sanovat tiedotteessaan.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Katja Taimela katsoo, että ihmisiä on päästetty liian kauan ulos työmarkkinoilta ja työvoiman ulkopuolelle. Taimela huomauttaa, että vuonna 2017 alle 40-vuotiaiden eläkeläisten määrä kääntyi kasvuun ensimmäisen kerran sitten vuoden 1985.
– Nyt tarvitaan, aivan oikein kuten hallitus esittää, yksilöllisiä toimia työurien pidentämiseen alusta, keskeltä ja lopusta. Unohtamatta niitä työhaluisia ja omasta mielestään työkykyisiä, jotka ovat nyt työkyvyttömyyseläkkeellä. Se on käyttämätön voimavara, Taimela sanoo.
Meillä on leikattu ja säästetty vuosikausia ilman, että missään olisi näkynyt, että nämä säästötoimet olisivat lisänneet tuottavuutta merkittävästi.
Ilmari Nurminen pitää myönteisenä, että kuntakokeiluja laajennetaan kaikkialle Suomeen. Hän katsoo, että uudenlaisella mallilla saadaan rakennetyöttömyyttä alas asiakaslähtöisellä, yksilöllisellä ja henkilökohtaisella palvelulla.
– Samalla vastataan työvoiman saantiin liittyviin haasteisiin ja kohtaanto-ongelmaan, sanoo Nurminen.
– Esimerkiksi Pirkanmaalla laajan kuntakokeilun kautta on kyetty rakentamaan mallia, joka syventää toimijoiden yhteistyötä, lisää resurssien tehokasta käyttöä, varmistaa palvelujen saannin tasapuolisemmin, edistää työvoiman saatavuutta ja kykenee pureutumaan työttömyyden vaikeimpaan ytimeen. Siksi tämän toimintamallin laajentaminen koko Suomeen on tärkeää, hän jatkaa.
Niina Malm muistuttaa, että teollinen vallankumous 1900-luvun alussa kasvatti työn tuottavuutta vauhdilla. Hän katsoo, että nyt puhutaan käytännössä samankaltaisesta vallankumousesta ja työn murroksesta, mutta samalla tuottavuus ei kuitenkaan näytä kasvavan.
– Meillä on leikattu ja säästetty vuosikausia ilman, että missään olisi näkynyt, että nämä säästötoimet olisivat lisänneet tuottavuutta merkittävästi. Nyt on se hetki, kun työ odottaa murrostaan, ja nyt on myös keksittävä, miten työ saadaan tuottamaan. On tärkeää, että saadaan kaikki mukaan. Siksi on hyvä, että myös osatyökykyisten työkykyohjelmaan kohdennetaan 10 miljoonaa euroa, Malm sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.