Työministeri Tuula Haatainen (sd.) kertoo Demokraatille haluavansa tähän muutoksen. Jatkossa vastuut pitäisi siirtää työ- ja elinkeinoministeriölle. Syynä on se, että maahanmuutto- ja kotoutuspolitiikka ovat jatkossa entistä enemmän myös työllisyys-, kasvu ja elinkeinopolitikkaa.

– Nyt pitäisi rohjeta siirtää maahanmuuttoasioiden koordinaatio kokonaan työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM), jossa on paremmat lähtökohdat koko paletin hoitamiselle, hän sanoo.

Tällä hetkellä sisäministeriössä hoidetaan pakolais- ja turvapaikka-asioita. Työperäinen maahanmuutto sekä siihen liittyvät opiskelijoiden ja yrittäjien luvat sekä kotoutuminen ovat sen sijaan TEMin vastuulla. Jako voisi Haataisen mukaan yhä olla näin, mutta kokonaisvastuun ja esimerkiksi Maahanmuuttoviraston tulosohjauksen pitäisi siirtyä TEMille.

Haataisen mielestä asia on syytä käydä läpi seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Ministeri painottaa, että ulkomaisen työvoiman määrän lisääntyminen on valtava muutos yhteiskunnassamme.

– Hallinnon pitää olla organisoitu siten, että se on sujuvat ja vastuut ovat selkeät sekä niin, että hallinto toimii koko ajan yhteen.

POLIITIKOT OVAT käyneet keskustelua myös Maahanmuuttoviraston tehtävistä. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on hämmästellyt, miten Maahanmuuttovirastolla voi olla tehtävänään tutkia sekä maahantulon esteitä että pyrkiä työllistämään maahanmuuttajia. Saarikko onkin nähnyt tarpeen jakaa Maahanmuuttovirasto.

Pääministeri Sanna Marinkin (sd.) on katsonut, että viraston uudistamista pitäisi alkaa pohtia jo tällä hallituskaudella.

Työministeri Haatainen toteaa hänkin olevansa asialle avoin.

– Pitäisi tarkemmin käydä läpi, mikä malli palvelisi parhaiten siten, että kaikki lupaprosessit pystytään hoitamaan kunnolla. On selvitettävä, mitä eri vaihtoehdot toisivat tullessaan. Olen ihan samaa mieltä ministerien kanssa siitä, että tilanne vaatii toimia. Tämän hallituksen on jo mahdollista käynnistää selvittäminen.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan Suomeen kipeästi lisää. Suomessa väki ikääntyy Euroopan nopeinta tahtia.

– Tämä tarkoittaa sitä, että työmarkkinoille saapuva lisäys tulee maahanmuutosta.

Haatainen toteaa, että Marinin hallituksen aikana on tehty paljon toimia maahanmuuton hallittavuuden ja Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Vuoden 2020 alusta työperäisten maahanmuuttoasioiden hoitaminen siirrettiin sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön.

2021 hallitus linjasi työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi 50 000 työperäisen maahanmuuttajan lisäystä vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämän jälkeen tavoite olisi saada vuosittain Suomeen 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa.

HAATAISEN MUKAAN myönnettyjen työperäisten oleskelulupien määrä on kasvanut 16 prosenttia tämän hallituskauden aikana koronasta huolimatta. Viime vuonna niitä myönnettiin vajaat 10 000.

Ensi viikolla hallitus on antamassa esityksen kotoutumisen lainsäädäntöuudistuksesta.

– Erityisesti tarkoitus on kohdistaa toimia työvoiman ulkopuolella oleviin naisiin. He ovat meillä alityöllistettyjä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Työvoiman ulkopuolella olevien lisäksi myös työssä oleviin kohdistetaan kotoutumistoimia, Haatainen sanoo.

Työvoimapalvelut ovat siirtymässä kunnille. Samalla myös kotoutumisessa päävastuu tulee kuntien harteille.

– Kunnilla on iso mahdollisuus rakentaa työvoimapalvelut siten, että ne palvelevat entistä paremmin myös maahanmuuttajaväestön pääsyä työelämään sekä sitä, että he saavat kielikoulutuksen ja voivat muutoinkin päivittää osaamistaan.

Suomessa on tällä hetkellä monella alalla valtava työvoimapula. Tuula Haatainen toteaakin, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisesta selviäminen vaatii jatkuvaa työllisyysasteen nostamista. Sen nostamiseksi pitää saada paremmin työllistettyä myös täällä jo olevia maahanmuuttajataustaisia.

– Meillä on piilosyrjintää vahvastikin olemassa. Saan jatkuvasti viestejä esimerkiksi siitä, että muualta tulevat korkeakouluopiskelijat eivät saa harjoittelupaikkoja, jos nimi viittaa muuhun kuin eurooppalaiseen maahan. Tätä tapahtuu, vaikka heillä olisi koulutus ja osaaminen kohdallaan, Haatainen suree.

Lisäksi on tutkittua tietoa siitä, että maahanmuuttajataustaisten on muita vaikeampi päästä työhaastatteluun, vaikka valmiudet työhön olisivat kunnossa. Syrjintää siis ilmenee.

– Suomalaisen yhteiskunnan ja yritysten pitää nyt alkaa katsella tätä maailmaa ihan uudella tavalla, jos aiomme selviytyä ja yritykset aikovat työvoimaa saada ja pitää siitä kiinni.

Haatainen painottaa myös, että monet osa-aikatyötä tekevistä haluaisivat työskennellä kokoaikaisesti. Lisäksi osatyökykyisissä on yhden ikäluokan verran ihmisiä, jotka olisivat tulossa työmarkkinoille. Haatainen luettelee lukuisia toimia, joita hallitus on tehnyt heitä tukeakseen Työkanava Oy:n perustamisesta alkaen.

TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPAHAKEMUSTEN käsittely on nopeutunut tällä hallituskaudella.

Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden, kuten IT-alan osaajien ja startup-yrittäjien muutto Suomeen vauhdittui kesästä alkaen, kun heille ja heidän perheenjäsenilleen suunnattu pikakaista otettiin käyttöön. Pikakaistalla Suomeen muuttavan oleskelulupa käsitellään enintään kahdessa viikossa, ja tämä tavoite on saavutettu.

Työperusteisten oleskelulupien käsittelystä yleensä, siten että keskimääräinen käsittelyaika olisi noin kuukauden, ei Haataisen mukaan olla enää kaukana.

Hallituksen viimeisimmistä toimista Haatainen nostaa esiin ulkomaalaislain työlupasääntelyn uudistuksen. Sillä helpotettaisiin työlupien saantia sertifioimalla sellaisia taloudellisesti vakaita työnantajia, jotka rekrytoivat paljon ulkomaalaista työvoimaa. Prosessi nopeutuisi, koska sertifioidun työnantajan työnantajavelvoitteisiin liittyviä tietoja ei tarkistettaisi toistuvasti hakemuskäsittelyjen yhteydessä.

Työnantajien ja työntekijöiden roolia työlupien hakemusmenettelyssä on määrä myös selkeyttää uudistuksessa.

Haatainen on painottanut työssään paljon myös yritysten vastuuta työntekijöiden kotoutumisen edistämisessä.

EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta Haatainen ei luopuisi. Hän pelkää, että luopuminen johtaisi halpatyövoiman kasvuun. Ministeri nostaa esiin senkin, että nyt Ruotsissakin pohditaan jo saatavuusharkinnan palauttamista.

– Suomessa on perattu läpi, että työlupaprosessin venymiset eivät täällä johdu saatavuusharkinnasta.

Haatainen tuo pöydälle myös sen ikävän tosiasian, että Suomessa on työperäistä hyväksikäyttöä, ja käy läpi monia toimia, joilla hallitus on puuttunut tilanteeseen. Esimerkiksi hyväksikäyttöön syyllistyvällä työnantajalle voidaan asettaa rekrytointikielto ulkomailta. Veronumeron käyttöä puolestaan on laajennettu rakennustalalalta jo telakoille ja käytäntöä pyritään tekemään entistä kattavammaksi.

BUDJETTIESITYKSESSÄÄN HALLITUS on ohjaamassa rahaa Ukrainasta sotaa paenneiden kotoutumispalveluiden parantamiseksi.

TE-toimistoihin on rekisteröitynyt kesän loppuun mennessä reilut 3 500 tilapäistä suojelua saavaa henkilöä eli ukrainalaiset ovat kasvavassa määrin tulossa Suomen työmarkkinoille.

– Työllistämispalveluja on viety ukrainalaisten luokse vastaanottokeskuksiin ja esimerkiksi Helsingissä järjestöjen pyörittämiin palveluihin, joissa heitä käy paljon, Haatainen kertoo.

Ukrainalaisia pyritään tavoittelemaan työllistämisasioissa tällä hetkellä myös sosiaalisen median kanavien, kuten Telegramin kautta, heidän äidinkielellään.

Haataisen mukaan he haluavat mielellään töihin ja osa on jo löytänyt paikkoja muun muassa kausitöiden parista.

– Nyt kun kausityö on loppumassa, uskon, että heitä tulee yhä enemmän, tuhansissa määrin, TE-palvelujen piiriin. Siellä paine kasvaa ja tämä pitää huomioida myös TE-palvelujen resursoinnissa.

Haatainen arvioi, että venäläisten rekrytointi töihin Suomeen on vähenemässä, vaikka Suomeen pääsee yhä rajan yli työ- ja opiskelutarkoituksissa.

– Meillä ei ole tällä hetkellä aktiivisia rekrytointiprosesseja Venäjälle päin.