SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastanneista lähes kolmannes arvioi, että hänen työnantajansa on rikkonut viimeisen 12 kuukauden sisällä työehtosopimusta tai lakia. Kaksi vuotta sitten näin vastasi 32 prosenttia ja vuonna 2016 28 prosenttia.

SAK arvioi hallituksen ajaman paikallisen sopimisen lisäämisen huonontavan tilannetta.

– Jo nyt voimassa olevan lain vallitessa työnantajien painostus työehtojen heikentämiseksi on arkipäivää monilla työpaikoilla. Mitä se onkaan sen jälkeen, kun lainsäädäntömuutoksilla työntekijän asemaa vielä heikennetään, SAK:n lakimies Paula Ilveskivi sanoo tiedotteessa.

SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi 1070 luottamushenkilöä SAK:n aloilta syyskuun alussa.

SAK huomauttaa, että seuraamukset rikkomuksista ovat työnantajalle varsin vaatimattomia. Ilveskivi pelkää, että kun työehdoista sopiminen yritystasolla laajenee, se pahentaa tilannetta, koska laki ei takaa riittävää valvontaa työpaikoille. Hän uskoo, että luottamushenkilöiden kokema painostus lisääntyy.

– Painostus työehtojen heikennyksiin voi myös kasvaa, kun koulutettujen luottamusmiesten rinnalle tuodaan luottamusvaltuutetut.

Ilveskiven mukaan näyttää siltä, että työpaikkatason sopimisesta voi tulla huomattavasti nykyistä monimutkaisempaa ja sekavampaa.

Hänen mukaansa hallituksen esityksestä jää epäselväksi, kenen kanssa paikallista sopimusta lopulta tehdään, jos työntekijöitä edustaa neuvotteluissa sekä liittoon kuuluvien työntekijöiden valitsema luottamusmies että muiden työntekijöiden valitsema luottamushenkilö, eivätkä nämä ole yksimielisiä paikallisen sopimuksen sisällöstä.

– Kenen kanta ratkaisee esimerkiksi palkankorotukset, työaikajoustot ja niistä maksettavat korvaukset sekä lomarahat? Tällaiset kysymykset olisi pitänyt ratkaista hallituksen esityksessä ennen kuin se annettiin eduskunnalle