Tätä voitaisiin Kokon mukaan soveltaa esimerkiksi silloin, kun työntekijä palaa ulkomailta takaisin Suomeen. Hallitus suositteli eilen, että kaikki ulkomailta palaavat jäävät kahdeksi viikoksi kotiin matkansa jälkeen. Hallitus linjasi, että ulkomailta palaavien työntekijöiden tulee sopia poissaolosta ja mahdollisesta etätyöstä työnantajansa kanssa.

Suositus ei Kokon mukaan ole velvoittava, joten työntekijä ei voi omalla päätöksellä jäädä kotiin ulkomaan matkan jälkeen.

– Jos työntekijä on oireeton ja terve, eikä häntä ole määrätty karanteeniin, pitäisi työnantajan määräyksestä tulla töihin, Kokko sanoo.

Koronavirusta koskevassa ohjeistuksessa on yrityskohtaisia eroja.

Koronavirukselle altistumisen vuoksi Suomessa on asetettu myös oppilaita karanteeniin. Kokon mukaan huoltajalla on oikeus jäädä kotiin, jos lapsi on alle 16-vuotias ja huoltaja on karanteenin vuoksi estynyt tekemästä työtään. Tartuntatautilain mukaan työntekijällä on tuolloin oikeus Kelan maksamaan päivärahaan.

– Oikeutta palkkaan ei ole, jos työehtosopimuksessa tai muutoin ei asiasta ole sovittu, mutta työntekijä saa silloin Kelan maksamaa tartuntalain mukaista päivärahaa, joka on käytännössä samansuuruinen kuin palkka, Kokko sanoo.

Karanteenipäätöksen pitää olla tartuntataudeista vastaavalta lääkäriltä tullut.

Sen sijaan, jos koulu tai päiväkoti laitetaan kiinni, ei vanhemmalla ole lähtökohtaisesti oikeutta jäädä pois töistä.

– Pitäisi pystyä sopimaan työnantajan kanssa joustavasta järjestelystä, miten tilanne hoidetaan, Kokko sanoo.

Laissa on kuitenkin määräys, joka oikeuttaa työntekijän tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta-arvaamattoman tai pakottavan syyn vuoksi.

– Joissakin koronaan liittyvissä tilanteissa tämä voisi olla mahdollista, mutta yksittäiset tapaukset ovat kovin erilaisia, eikä meillä ole juurikaan vastaavia kokemuksia. Tässä tilanteessa olisi varmaan kaikkien etu, jos joustoa löytyisi, Kokko sanoo.