Viime torstaina lakot vaikuttivat monen suomalaisen elämään. Lyly muistuttaa tiedotteessaan, että niiden taustalla oli työntekijöiden ja heidän etujärjestöjensä suuri huoli hallituksen esittämistä leikkauksista.

– Lakot osoittavat, että jokin työelämää koskevassa neuvottelujärjestelmässämme on mennyt rikki. Hallitus ilmoittautui selkeäksi osapuoleksi työmarkkinapöytään ottamalla yksinomaan elinkeinoelämän tavoitteet hallitusohjelmaansa. Työntekijän ääntä ei ole otettu huomioon päätöksenteossa. Se näkyy ihmisten haluna vaikuttaa asioihin vielä, kun voi, Lyly toteaa tiedotteessaan.

Hallitus on tekemässä leikkauksia ihmisten toimeentuloon ja sosiaaliturvaan. Lisäksi työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla ollaan heikentämässä.

– Lisäksi sosiaali- ja työttömyysturvaan ollaan tekemässä järkyttävän suuria satojen erurojen leikkauksia kuukaudessa, jotka ajavat muun muassa 17 000 lasta köyhyyteen ja 100 000 ihmistä toimeentulotuelle. Näitä on kyettävä tarkastelemaan uudelleen oikeudenmukaisemmasta näkökulmasta, hän jatkaa.

LYLY sanoo, että hallitusohjelma on työelämä- ja työttömyysturvakysymyksissä työnantajajärjestöjen yksin sanelema. Hä luonnehtii, että työntekijät on otettu syksyllä mukaan nimellisiin neuvotteluihin, joissa kaksi osapuolta on jo päättänyt etukäteen mitä tulee tapahtumaan.

– Kyse ei ole ollut neuvotteluista, vaan kahden hegemoniasta neuvottelupöydässä ja jonka lopputulos on kirjoitettu hallitusohjelmaan.

– Hallituksen tulisi edistää työmarkkinaosapuolten neuvotteluja, eikä olla niissä itse osallisena. Hallituksen oma toiminta ruokkii eripuraa, jota olemme tällä viikolla todistaneet, sanoo Lyly.

Lyly uskoo, että palkansaajajärjestöillä on halu hakea neuvotellen tulosta, jossa oikeasti työelämää koskevat asiat muuttuvat oikeudenmukaisemmiksi ja tasapainoisemmiksi sekä taloudellisesti kestävimmiksi.

– Kaikille pitäisi olla selvää, että viime kädessä palkkoja, työelämää ja työttömyysturvaa koskevat asiat pitää sopia työmarkkinajärejstöjen kesken, jotta ei jouduta tepoilevaan työmarkkinapolitiikkaan, joka muuttuu poliittisen tilanteen mukaan vaalikausittain. Siitä ei hyvä seuraa loputuloksien ja ennustettavuuden osalta eikä aiempien kokemusten näyttäminä, Lyly painottaa.

Lyly muistuttaa, että Suomi on menestynyt yhteisesti sopimalla ja luottamusta rakentaen. Näin on tehty jo talvisodan keskellä allekirjoitetun Tammikuun kihlauksen ajoista alkaen, hän sanoo.

– Nyt epävarmassa maailmanpoliittisessa ja haastavassa taloudellisessa tilanteessa tarvitsimme enemmän yhtenäisyyttä kuin siltojen rikkomista. Hallituksella on itellään avaimet avata lukkiutunut tilanne, jolla se voi vielä kääntää neuvottelut nyrkkiä pöytään -taktiikan sijaan kättä päälle -sopimisen tielle, hän sanoo.