Henkinen uupumus työssä, keskittymisvaikeudet, stressin kokemus, haluttomuus töihin lähtiessä sekä vakavan työuupumuksen kokeminen selvänä vaarana oli yleisintä 25-34-vuotiaille palkansaajille.

-  Ylipäänsä psyykkiset oireilut ovat yleistyneet juuri 25-34-vuotiailla, kehittämispäällikkö Anna Pärnänen kertoi Tilastokeskuksen tiedotustilaisuudessa.

-  Elämänvaiheen yleinen kuormittuneisuus varmasti näkyy näissä tuloksissa, hän jatkoi.

AIEMMIN vanhempien palkansaajien ongelmaksi mielletyt niska-hartiasäryt ja selkäkivut olivat yleistyneet nuoremmilla ikäpolvilla niin paljon, että ikäryhmittäisiä eroja ei vuonna 2023 enää käytännössä ollut.

Toistuvaa kipua niskassa, kaularangassa tai hartioissa kertoi kokevansa lähes neljä kymmenestä 18-24-vuotiaasta palkansaajasta, mikä on sama osuus kuin esimerkiksi 55-64-vuotiailla.

Niska- ja selkäkivut yleistyivät voimakkaasti nuorimmilla palkansaajilla jo vuosituhannen vaihteessa.

-  Aikaisemmin tällainen oireilu oli aika ikäsidonnaista, eli mitä vanhempiin ikäryhmiin mentiin, sitä enemmän tällaista oireilua oli. Nyt vuonna 2023 merkittävää eroa eri ikäryhmien välillä ei enää löydy. Esimerkiksi selkäkivut näyttävät olevan jopa hieman yleisempiä ihan nuorimmilla kuin kaikkein vanhimmilla, Pärnänen kertoi.

Samanlainen kehitys on nähtävissä myös univaikeuksissa. Ne ovat yleistyneet kaikenikäisillä, mutta erityisen voimakkaasti alle 35-vuotiailla.

KUORMITUS- ja jaksamisongelmat olivat työolotutkimuksen mukaan yleisiä, ja kasautuivat erityisesti naispalkansaajille.

Naispalkansaajista 44 prosenttia ja miespalkansaajista lähes kolmannes koki kiireestä erittäin tai melko paljon haittaavaa rasitusta työssään vuonna 2023.

Suomalainen työelämä näyttäytyi kyselyn valossa monin tavoin myös vahvana. Palkansaajien kokemukset työpaikan ilmapiiristä, yhteisöllisyydestä ja työkavereilta saadusta tuesta olivat pääosin myönteisiä vuonna 2023.

Reilusti yli puolet kertoi pystyvänsä myös vaikuttamaan omassa työssään paljon tai melko paljon työtehtävien priorisointiin ja aikataulutukseen, työtahtiin sekä työkäytäntöihin ja tekemisen tapoihin.

Yli 55-vuotiaat suunnittelivat työskentelevänsä keskimäärin pidempään kuin aiemmat sukupolvet. Valtaosa heistä kertoi voivansa harkita työskentelyä vanhuuseläkkeelläkin ainakin tilapäisesti.

Työolotutkimuksen tulokset eivät ole kaikilta osin täysin vertailukelpoisia aiemman, vuodesta 1977 alkavan aikasarjan kanssa, sillä tiedonkeruumenetelmä on muuttunut.

Työolotutkimus tehtiin nyt verkkokyselynä, kun tiedonkeruu on aiemmin tapahtunut käyntihaastatteluilla.

Tulokset kuvaavat 18-67-vuotiaita palkansaajia. Aineistossa on lähes 6  000 vastaajaa.