Työntekijöiden osaamista haastavat SAK:n mukaan muun muassa digitalisaatio ja vihreä siirtymä. Tuoreessa kyselyssä SAK:n alojen luottamushenkilöstä 56 prosenttia arvioi, että työpaikalla on henkilöitä, jotka tarvitsevat lisäkoulutusta selvitäkseen edes nykyisistä työtehtävistään. Kaksi kolmesta luottamushenkilöpaneelin vastaajasta on sitä mieltä, että lisäkoulutuksen tarve koskee kaikenikäisiä työntekijöitä. Maaliskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 1188 luottamushenkilöä.

SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikosken mukaan tulos kertoo siitä, että työntekijöiden osaamiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän niin työpaikoilla kuin yhteiskunnassa laajemmin. Heinikosken mukaan ilman satsauksia koulutukseen työn tuottavuutta ei saada kasvuun.

– Tulos ei ole varsinaisesti yllätys, sillä tutkimusten mukaan aiempaa harvempi työntekijä saa työnantajan kustantamaa koulutusta ja koulutusten kestot ovat lyhentyneet. Tästä näkökulmasta hallituksen päätös lopettaa aikuiskoulutustuki on väärä, Heinikoski sanoo tiedotteessa.

– Ammatilliseen koulutukseen osallistuvista iso osa on aikuisia, esimerkiksi alan vaihtajia. Joustavat mahdollisuudet opiskella työuran aikana ovat avainasemassa, jos työn tuottavuutta halutaan parantaa ja työvoimapulaan vastata.

TYÖNTEKIJÖIDEN lisäkoulutuksen tarve liittyy luottamushenkilöiden mukaan erityisesti uuden teknologian käyttöön ottamiseen ja työturvallisuuteen. Myös kielitaidon kohentaminen ja ympäristöystävällisten työskentelymenetelmien käyttöönottaminen edellyttäisi kyselyyn vastanneiden mukaan henkilöstön lisäkouluttamista.

SAK:n mielestä työnantajat pitäisi velvoittaa vahvemmin huolehtimaan henkilöstönsä osaamisesta. Myös oppisopimusta tulisi hyödyntää nykyistä enemmän henkilöstökoulutuksessa, erityisesti tutkintojen osien suorittamisessa. SAK:n mukaan yllättävän usein ongelmana on, että työpaikalla ei tiedetä, millaista osaamista tai sen puutteita työntekijöillä on.

SAK:n kyselyssä vain puolet luottamushenkilöistä kertoo, että kehityskeskusteluissa käydään läpi työntekijän osaamistarpeita. Lisäksi vain reilu kolmannes vastanneista sanoo, että työpaikalla on tehty osaamiskartoitus viimeisen kolmen vuoden aikana.

– Henkilöstön osaamisen säännöllinen kartoittaminen on työnantajalle hyödyllistä. Osaamiskartoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi osana kehityskeskusteluja. Myös henkilöstön edustajat tulisi ottaa paremmin mukaan suunnittelemaan työntekijöiden osaamisen kehittämistä, Mikko Heinikoski korostaa.