Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työssä kuormittumisesta raportoitiin aiempaa enemmän – työturvallisuuslain velvoitteet laiminlyöty 80 prosentissa tapauksista

LEHTIKUVA / TIMO HEIKKALA
Aluehallintoviraston mukaan kolmasosa yhteydenotoista tuli sosiaali- ja terveysalalta.

Työsuojeluviranomainen sai vuoden 2021 aikana lähes 2 400 häirintään ja työn psykososiaaliseen kuormitukseen liittyvää yhteydenottoa. Aluehallintoviraston mukaan kolmasosa yhteydenotoista tuli sosiaali- ja terveysalalta. Useimmiten yhteydenottaja kysyi neuvoja asian käsittelyyn työpaikalla.

Demokraatti

Demokraatti

Yhteydenottojen kokonaismäärä on pysynyt viime vuosina suunnilleen samana. Työssä kuormittumiseen liittyvien yhteydenottojen osuus on kuitenkin kasvanut.

Noin 210 häirintään liittyvässä tapauksessa työntekijä teki kirjallisen valvontapyynnön, jonka perusteella tarkastaja arvioi, voiko asiassa ryhtyä valvontatoimenpiteisiin. Kuormittumiseen liittyviä valvontapyyntöjä tehtiin noin 40. Useassa tapauksessa oli kyse sekä häirinnästä että kuormittumisesta.

Häirintään liittyviä tarkastuksia tehtiin 87. Tarkastuksissa valvottiin erityisesti sitä, oliko työnantaja ryhtynyt toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi.

Häirintä ilmeni muun muassa toistuvana uhkailuna, pelotteluna, väheksyvinä puheina, työnteon jatkuvana perusteettomana arvosteluna ja vaikeuttami­sena. Myös maineen tai aseman kyseenalaistamisesta ja työnjohto­oikeuden väärinkäytöstä raportoitiin. Työnjohto­oikeuden väärinkäyttö voi tarkoittaa esimerkiksi toistuvaa perusteetonta puuttumista työn­ tekoon, työtehtävien laadun tai määrän perusteet­onta muuttamista tai nöyryyttävää käskyjen anta­mista.

Uutena ilmiönä on noussut esiin häirintä sosiaalisessa mediassa.

Vajaassa puolessa häirintään liittyvistä tarkastuksista havaittiin, ettei työnantaja ollut noudattanut työturvallisuuslain mukaisia velvollisuuksiaan.

Noin kolmasosassa tarkastukseen johtaneista tapauksista työnantajan toiminnassa tai työpaikan olosuhteissa ei havaittu puutteita. Tarkastaja totesi työnantajan selvityksen perusteella, ettei asiassa ollut kyse työturvallisuuslain tarkoittamasta häirinnästä. Kyse saattoi olla esimerkiksi yksittäisistä tai lievistä ristiriitatilanteista työpaikalla tai esimerkiksi siitä, että työntekijä koki työnantajan työnjohdolliset toimenpiteet epäasiallisina.

Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että häirintää voi ja pitää ennaltaehkäistä työpaikoilla.

“Jokaisella työpaikalla pitäisi olla selkeä johdon tahtotila sille, että työpaikalla on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen sekä ohjeet häirintätilanteissa toimimiseksi”, painottaa ylitarkastaja Päivi Laakso Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Kuormitustilanteissa työnantajalla on velvollisuus toimia

Työssä kuormittumiseen liittyviä tarkastuksia tehtiin 32. Tarkastuksissa valvottiin erityisesti sitä, oliko työnantaja noudattanut velvollisuuttaan ryhtyä toimiin työn kuormitustekijöiden selvittämiseksi, kun hän oli saanut tiedon työntekijän terveyttä vaarantavasta kuormittumisesta työssä.

Noin 80 prosentissa tarkastuksista havaittiin, ettei työnantaja ollut noudattanut työturvallisuuslain mukaisia velvollisuuksiaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE