Suurin osa Simojoen asiakkaista on työssäkäyviä ihmisiä. Erityisesti kokaiinin käyttö on parin viime vuoden aikana alkanut näkyä vastaanotolla yhä laajemmin.

-  Siihen suhtaudutaan hyvin tavanomaisesti, että on ihan ok käyttää silloin tällöin ja se kuuluu bilekulttuuriin. Ei ymmärretä, että mikään päihde ei ole haitaton, Simojoki sanoo STT:n haastattelussa.

KOKAIINIA käyttävät Simojoen mukaan niin parikymppiset kuin kuusikymppiset, varastotyöntekijät kuin toimitusjohtajat. Nuorilla on usein kyse satunnaiskäytöstä ravintoloissa ja kotibileissä.

Pidempään työelämässä olleilla on nuoria paremmin varaa kokaiiniin, joka on yhä kallis huume verrattuna vaikka amfetamiiniin tai kannabikseen.

-  He voivat käyttää sitä myös siihen, että jaksaa painaa pitkää päivää.

KOKAIINI on stimulanttihuume, joka nostaa mielialaa ja lisää vireyttä. Stimulantit ovat Simojoen mukaan tällä hetkellä todella suosittuja.

-  Moni kuvaa, että niitä käyttäessään jaksaa paremmin ja on rohkeampi. Elämä ei tunnu niin kovin harmaalta, työt eivät stressaa. Mutta seuraavana päivänä maksat aina hintaa siitä.

Syyt päihteidenkäytölle ovat aina yksilöllisiä, mutta Simojoki sanoo ihmisten aina paenneen erilaisia tunteita ja tilanteita päihteisiin. Työssäkäyvien käytön taustalta löytyy hänen mukaansa paljon riittämättömyyden ja merkityksettömyyden tunteita sekä tulevaisuuden pelkoa.

Meidän tulisi miettiä ihmisten hyvinvointia työelämässä, sillä mitä raskaampaa ja vaativampaa työelämä on, sitä suuremmaksi myös riski päihteidenkäytölle kasvaa, hän sanoo.

BILEKÄYTTÖ ja työssä jaksaminen eivät ole ainoita syitä, miksi kokaiini kiinnostaa.

-  Meidän maailmamme on tällä hetkellä aika elämyshakuinen ja hedonistinen. Pelkkä känni ei enää riitä, vaan pitää olla joku vau-juttu.

Sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa kokaiiniin ei Simojoen mukaan suhtauduta kovin negatiivisesti, vaan se nähdään menestyjien päihteenä.

-  Kokaiini on tällä hetkellä muodikas huume, ja sen saatavuus on netin ja globalisaation myötä ihan erilaista kuin ennen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n jätevesitutkimuksen mukaan kokaiinin käyttö painottuu voimakkaasti eteläiseen Suomeen, mutta sen käyttö on yleistynyt myös muualla.

DATAA työssäkäyvien huumeidenkäytöstä ei Suomesta kuitenkaan ole. Naapurimaassa Ruotsissa työssäkäyviä testataan ahkerasti, ja siellä 20 viime vuoden aikana positiivisten huumeseulojen määrä on kasvanut yli 300 prosenttia, Simojoki kertoo. Vähän alle kuusi prosenttia otetuista huumeseuloista on positiivisia.

-  Olemme Suomessa varmaan suunnilleen samoissa luvuissa.

Simojoki kertoo näkevänsä työssään jatkuvasti ihmisiä, jotka käyttävät huumeita satunnaisesti, mutta eivät uskalla hakea hoitoa. Hän haluaisi haastaa koko yhteiskuntaa miettimään, miten ongelmaan tartutaan.

-  Mielikuva on yhä se, että huumeet ovat pelkkä nuorten tai syrjäytyneiden hupi tai synti.

SIMOJOEN mukaan huumeidenkäytöstä kiinni jääminen on monille potilaille maailmanloppu.

-  Samaan aikaan Pekka saa juoda niin paljon kaljaa kuin haluaa eikä ketään kiinnosta, hän kärjistää.

Työterveydessä pitäisi pystyä tunnistamaan mahdolliset huumeidenkäyttöön liittyvät ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tukea ihmistä lopettamisessa eikä vasta silloin, kun käy jotain.

-  Tähän pitäisi suhtautua ihan niin kuin mihin tahansa muuhun terveys-, työterveys- tai työkykyriskiin eikä niin, että siihen liittyy aivan hirveä stigma.

MITÄ työssäkäyvien lisääntyvälle huumeidenkäytölle sitten pitäisi tehdä? Simojoki peräänkuuluttaa tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämistä: stigmaa on vähennettävä, jotta ihmiset uskaltavat hakeutua ajoissa tuen piiriin ilman leimatuksi tulemisen pelkoa.

Lisäksi palveluita pitäisi olla tarjolla työssäkäyville, joilla ei vielä ole merkittävää päihdeongelmaa, vaan se on vasta kehittymässä.

-  Päihdepalveluiden vahvistaminen osana työterveyspalveluita on tärkeää, koska työssäkäyvälle on usein helpompi hakeutua työterveyteen kuin mennä vaikka A-klinikan julkiselle puolelle.

Tämän lisäksi Suomessa tulisi Simojoen mukaan vakavasti miettiä, kannattaako minkään päihteen saatavuutta tällä hetkellä lisätä. Hänestä on hämmentävää, miten vähän Suomessa on käyty asiasta keskustelua.

-  Alkoholi liittyy kokaiininkäyttöön vahvasti ja on portti monen muun päihteen käyttöön.

-  Alkoholi on usein se lähtöpiste, että kun ollaan pikkaisen tai vähän enemmän otettu, niin sitten on helpompi ottaa myös kokaiinia.

Ja kun kerran käyttää ja kokee jaksavansa paremmin ja kaiken tuntuvan hienolta, käyttö voi alkaa pikkuhiljaa muuttua säännöllisemmäksi.