SAK kommentoi tiedotteessa tänään valmistunutta ja huomenna julkaistavaa valtiovarainministeriön (VM) budjettiesitystä, joka järjestön mukaan perustuu odotetusti jo aiemmin tehtyihin linjauksiin ja uusien poliittisten päätösten tekeminen jää hallituksen syyskuun budjettineuvotteluihin.

Työllisyyden kasvu näyttää hidastuvan, koska työnantajilla on vaikeuksia löytää työntekijöitä avoimiin työpaikkoihin.

– Työnantajien kilpailu osaavasta työvoimasta korostaa kunnollisten työehtojen ja työolojen merkitystä. Kohtaanto-ongelma on todellinen ongelma, mutta en pidä ongelmana sitä, että nousukaudella työntekijät hakeutuvat ennemmin niihin työpaikkoihin, joissa työehdot ja työolot ovat kunnossa, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo tiedotteessa.

– Silloin leikattiin, vaikka moni varoitti sen heikentävän tulevan talouskasvun eväitä, Kaukoranta muistuttaa.

– Nopealla aikataululla kohtaanto-ongelmaa voidaan korjata esimerkiksi lisäämällä voimakkaasti lyhytkestoisen ammatillisen työvoimakoulutuksen tarjontaa. Nuorten oppisopimuskoulutuksia voidaan lisätä kasvattamalla työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta, llkka Kaukoranta sanoo.

Pidemmällä aikavälillä ongelmaa voidaan helpottaa myös työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton avulla. SAK:n mukaan maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia parantaisi osaamisen tunnistaminen ja tutkintojen tunnustaminen. Myös ajasta ja paikasta riippumattoman kieli- ja täydennyskoulutuksen mahdollistaminen on SAK:n mielestä tärkeää. Lupaprosesseja on SAK:n mukaan syytä nopeuttaa, mutta saatavuusharkinta on säilytettävä hallitusohjelman mukaisesti.

SAK:n mukaan julkisen talouden kestävyysvaje ja suhdannetilanne perustelevat maltillisia veronkorotuksia veronkevennysten sijaan.

SAK katsoo, että nopea velkaantuminen on koronakriisin takia ollut perusteltua ja vastuullista talouspolitiikkaa, mutta pidemmällä aikavälillä julkisen talouden kestävyys on turvattava. On tärkeää, että hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa, järjestö painottaa.

– Hallituksen pitää budjettineuvotteluissa sopia aidosti julkista taloutta vahvistavasta veroratkaisusta. Jos tehdään veronkevennyksiä, tarvitaan vastaavasti muiden verojen korotuksia, jotta veroratkaisu nettona vahvistaa julkista taloutta 100–200 miljoonaa euroa kuten kevään kehysriihessä sovittiin.

Työllisyys- ja talousasioiden ohella ilmastotoimet ovat budjettineuvotteluiden asialistalla, SAK toteaa. Alkuviikosta julkaistu hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti korosti entisestään ilmastonmuutoksen torjunnan tarvetta.

– Palkansaajat tukevat kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta samalla on huolehdittava oikeudenmukaisesta siirtymästä ja siitä, että toimenpiteet ovat tasapuolisia. Jos esimerkiksi maatalous jää päästövähennysten ulkopuolelle, kasvaa paine kohdistaa päästövähennyksiä entistä enemmän muun muassa liikenteeseen, Kaukoranta sanoo.