Tytti Tuppurainen hämmästelee Juha Sipilän toimintaa: Puhemies jakoi 1 minuuttia, Sipilällä oma pressi ja ”viimeinen sana”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen ei anna korkeaa arvosanaa hallituksen tavasta hoitaa Eurooppa-politiikkaa,

SDP:n kansanedustaja, EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen palaa Facebook-päivityksessään eiliseen eduskuntakeskusteluun.

Eduskunnassa keskusteltiin pääministerin ilmoituksesta ajankohtaisista EU-asioista.

Tuppurainen on otsikoinut päivityksensä EU:n tulevaisuus – ilmoitusasia? Tällä hän viittaa siihen, että EU-asioista saatiin vain pääministerin ilmoitus eikä esimerkiksi selontekoa, jolloin EU-asioita olisi käsitelty paljon perinpohjaisemmin.

– Parin tunnin salidebattiin oli typistetty koko EU:n tulevaisuus talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämisestä puolustusyhteistyöhön ja sosiaalisesta ulottuvuudesta ilmastopolitiikkaan. Jokainen näistä teemoista olisi ansainnut oman käsittelyn, Tuppurainen kirjoittaa.

”Muille edustajille liikeni vain 1 minuutti.”

Hän muistuttaa, että SDP on useasti esittänyt laajan EU-näkemyksen tuomista eduskunnan ja sen valiokuntien arvioitavaksi.

– Perusteet ovat painavia, sillä perustuslain mukaan Suomen EU-linja määritellään eduskunnassa.

– Kuitenkin pääministerin ilmoituksella asia taputeltiin pakettiin ilman, että sitä päästiin kunnolla työstämään, saati siitä äänestämään. Ikään kuin EU: tulevaisuus voitaisiin kuitata yhden kerran istunnolla parissa tunnissa.

– Puolueeni ryhmäpuhujana sain puhua yhteensä peräti 8 minuuttia, mutta muille edustajille liikeni vain 1 minuutti.

Tuppurainen huomauttaa, että minuutin puheenvuorot eivät anna tilaisuutta käsitellä asiaa kuin pintapuolisesti.

– Ministereille annettiin tosin pidempiä puheenvuoroja ja mahdollisuus puolustaa hallituksen linjaa.

Myös kansanedustaja Timo Harakka (sd.) on ihmetellyt Twitterissä eilistä puheenvuorojen jakoa:

– Suomen lähestyvän EU-puheenjohtajuuskauden alla olisi ollut valtiomiesmäistä ja osoittanut pääministeriltä johtajuutta tuoda EU-asiat eduskuntaan kunnolliseen käsittelyyn. Puheenjohtajuuden onnistumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että kaikki ovat voineet osallistua tärkeiden painopisteiden ja Suomen linjan määrittelyyn, Tytti Tuppurainen sanoo.

– Päinvastoin Sipilä (kesk.) järjesti eilisen keskustelun lopuksi vielä oman tiedotustilaisuuden varmistaakseen viimeisen sanan. Tämä ei ole omiaan lisäämään luottamusta puolueiden välillä.

”Eurooppa ei ansaitse tällaista politikointia.”

– Sen sijaan, että pääministeri antaisi arvoa tälle vähäisellekin EU-keskustelulle, hän lyttäsi sen tiedotustilaisuudessaan laimeaksi ja sisällöttömäksi hötöksi. Eurooppa ei ansaitse tällaista politikointia. Minuutin puheenvuorojen sijaan on oltava oikea mahdollisuus esittää ideoita ja aloitteita, Tytti Tuppurainen toteaa.

Hän lisää, että SDP aikoo jatkaa aktiivisesti Euroopan tulevaisuuden pohdintaa.

– Esimerkiksi EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa SDP:llä on hallitusta huomattavasti pidemmälle pohdittuja näkemyksiä.

– Siitä on annettava kiitosta, että eilen myös pääministeriltä onnistuttiin vihdoinkin puristamaan näkemyksiä siitä, millä tavoin EU:ssa voidaan parantaa ihmisten hyvinvointia. Tarjoammekin hallitukselle tässä yhteistyön kättä ja ajatuksiamme vapaasti käytettäviksi.

Keskustelua aiheesta

”Kossuosake on herättänyt mielenkiintoa” – Ministeri Lintilä: Haluamme antaa Altialle leveämmät hartiat

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Altian hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae (vas.) ja Altian toimitusjohtaja Pekka Tennilä (kesk.) kuuntelevat, kun valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä puhuu Altian ja Suomen valtion yhteisessä lehdistötilaisuudessa Nasdaq Helsingin Pörssitalossa perjantaina.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) uskoo, että valtion alkoholijuomayhtiö Altian pörssilistaus herättää runsaasti mielenkiintoa sijoittajien keskuudessa.

Valtio jää Lintilän mukaan 34 prosentin osuudella Altian omistajaksi sen jälkeen kun yhtiö listataan Helsingin pörssiin.

Lintilä uskoo, että tavallisia rivikansalaisiakin voi kiinnostaa omistaa osakkeita yhtiössä, joka valmistaa yhtä Suomen tunnetuimmista brändeistä.

– Niin sanottu kossuosake on herättänyt mielenkiintoa missä tahansa olenkin kulkenut. On kyselty, milloin listautuminen tulee, Lintilä sanoi tiedotustilaisuudessa Helsingin pörssissä.

Lintilän mukaan pörssilistautumisella halutaan antaa leveämmät hartiat kansainvälisessä juomabisneksessä toimivalle Altialle.

– Halusimme omistajana antaa Altialle kasvun ja kehittymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa, Lintilä muotoili.

Lintilän mukaan valtio-omistaja sai listautumisen valmistelun aikana Altiasta useita ostotarjouksia, mutta ne jätettiin käsittelemättä. Lintilän mukaan valtio haluaa, että Altia pysyy jatkossakin vahvasti suomalaisessa omistuksessa.

Nyt on aika tehdä seuraava menestystarina.

Lintilä muistutti tiedotustilaisuudessa, että valtion omistusten pörssilistaaminen ei ole ihan jokapäiväistä hommaa.

– Edellinen listaus taitaa olla parinkymmenen vuoden takaa. Silloin listattiin Fortum ja listaajana taisi olla valtiovarainministeri Sauli Niinistö, Lintilä muisteli.

– Nyt on aika tehdä seuraava menestystarina. Fortum on ollut erittäin hieno tarina ja sitä tulee varmasti myös Altia olemaan.

Altia toimii Pohjoismaissa, Virossa ja Latviassa ja sillä on tuotantoa Ranskassa. Yhtiön omia brändejä ovat muun muassa Koskenkorva, Blossa, Larsen ja Renault.

Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli noin 360 miljoonaa. Yrityksellä oli viime vuoden lopussa noin 700 työntekijää.

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Suomessa sillä on tislaamo Koskenkorvan kylässä ja tehtaita on muun muassa Rajamäellä.

Altian tärkeintä vientibrändiä Koskenkorva Vodkaa myydään noin 30 maassa. Viime elokuussa yhtiö kertoi, että Koskenkorvan myynti aloitetaan myös Yhdysvalloissa.

Pääministeri ex-ministerin oudosta Uganda-seikkailusta: Suomen hallituksen kannalta loppuun käsitelty

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan valtion enemmistöomisteinen asetarvikeyhtiö Patria on selvittänyt Uganda-tapaukseen liittyviä epäselvyyksiä kuten on pitänyt.

Suomen hallituksen kannalta asia on Sipilän mukaan nyt loppuun käsitelty.

Sipilä kommentoi asiaa Brysselissä, jossa hän osallistuu EU:n epäviralliseen huippukokoukseen.

Ugandaan ei irtoaisi hänen mukaansa tällä hetkellä asevientilupia.

Entisen kokoomusministeri Suvi Lindénin rooli Ugandan-jupakassa on herättänyt runsaasti kysymyksiä, joihin Lindén on toistuvasti kieltäytynyt vastaamasta.

Ugandalaismedian mukaan Lindén ja sittemmin kuolleena löydetty suomalaisliikemies olisivat saapuneet Ugandaan yhteisellä kutsukirjeellä, joka on mahdollisesti ollut väärennetty.

Patrian kanssa yhteistyötä tehneen liikemiehen ruumis löytyi Kampalan Pearl of Africa -hotellista 6. helmikuuta. Helsingin Sanomat kertoi viikonvaihteessa, että Lindén olisi hälytetty aamiaiselta kuolleen miehen hotellihuoneeseen.

Miehen ruumiista on ugandalaismedian mukaan löytynyt lutikkamyrkkyä ja kokaiinia. Poliisi tutkii tapausta myös Suomen päässä.

Lindénin roolista Ugandassa on esitetty julkisuudessa erilaisia tietoja. Lindén kertoi viime viikolla Facebookissa, että hän oli Ugandassa tietoyhteiskunnan edistämiseen liittyvissä asioissa.

Helsingin Sanomien sunnuntaisen uutisen mukaan Lindén olisi kertonut ääninauhalla ugandalaistoimittajalle, että hän oli muun muassa selvittämässä bisnesmahdollisuuksia Ugandassa.

Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalo sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että yhtiöllä ei ole tietoa, millä asialla Lindén on Ugandassa on ollut. Isotalon mukaan Patrialla ei ole mitään tekemistä Lindénin kanssa.

Hovioikeus: Jehovan todistajien erityisasemaan vedonnut totaalikieltäytyjä ei joudu vankilaan

Kuva: LEHTIKUVA / JOUNI PORSANGER

Helsingin hovioikeus on hylännyt syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta. Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä äänin 4–3.

Laki Jehovan todistajien vapauttamisesta ase- ja siviilipalveluksesta tuli voimaan vuonna 1987. Hovioikeuden enemmistö katsoi, että lain säätämisen jälkeen on tapahtunut olennaisia muutoksia.

Vuoden 1987 jälkeen Suomi on muun muassa liittynyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Hovioikeuden enemmistön mukaan yhdenvertaisuus merkitsee myös vakaumusten yhdenvertaista kohtelua.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan hallituksen tulisi nyt ryhtyä lainsäädäntötoimiin asian korjaamiseksi. Pimiä huomauttaa, että puolustusministeriön asettama toimikunta piti jo vuonna 2007 totaalikieltäytyjien kohtelua epäyhdenmukaisena perustuslain kanssa.

Rangaistuksesta vapautettu mies ilmoitti elokuussa 2015 kieltäytyvänsä siviilipalveluksesta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa hän vetosi sodanvastaiseen vakaumukseensa sekä siihen, että Jehovan todistajat voidaan vakaumuksen perusteella vapauttaa siviilipalveluksesta. Käräjäoikeus tuomitsi miehen 173 päivän vankeuteen helmikuussa 2016.

Jehovan todistajia koskeva erityislaki säädettiin aikanaan poikkeuslakina perustuslain säätämisjärjestyksessä. Näin siksi, että lain todettiin olevan ristiriidassa hallitusmuodon yhdenvertaisuussäännöksen kanssa. Lain perustelujen mukaan totaalikieltäytyjät tuolloin lähes poikkeuksetta kuuluivat Jehovan todistajien uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Keskustelua aiheesta

Jaakonsaari: Suomelle kaavailtu lisämeppi kuuluisi Euroopan ainoalle alkuperäiskansalle

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) ehdottaisi yhtä Britannialta Suomelle vapautuvaa parlamenttipaikkaa saamelaisille. Jaakonsaari kertoo näkemyksensä Twitterissä samalla, kun hän kommentoi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) Helsingin Sanomissa julkaistua kirjoitusta.

EU:n jäsenmaiden enemmistö kannattaa Britannialta vapautuvien parlamenttipaikkojen jakamista uudelleen. Sipilä totesi perjantaina Helsingin Sanomissa, että lisäpaikkoja jaettaessa kuunnellaan myös omaa parlamenttiedustajaa haluavia ahvenanmaalaisia.

– Parlamenttipaikkojen lisääminen edellyttää Eurooppa-neuvoston yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin hyväksyntää. Mikäli Suomi saa yhden lisäpaikan, pidän huolen siitä, että asiassa kuullaan myös ahvenanmaalaisten näkemyksiä, Sipilä kirjoitti.

– Minä ehdottaisin paikkaa Euroopan ainoalla alkuperäiskansalle saamelaisille, Jaakonsaari kirjoittaa puolestaan Twitterissä.

Euroopan unionin tulevaisuus on esillä tällä viikolla pidettävässä unionin päämiesten ylimääräisessä huippukokouksessa Brysselissä, jossa käsitellään vuosien 2021–2027 rahoituskehyksiä ja institutionaalisia kysymyksiä.

Ministeri: Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää selvityksen opintotuen tulorajoista

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Eurooppa-, urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terho kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan, että hän tulee käynnistämään opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaaman selvityksen opintotuen tulorajojen poistamisesta tai nostamisesta syntyvistä kustannusvaikutuksista.

– Samalla selvitetään tulorajojen vaikutus opiskelijoiden toimeentulon paranemiseen, työllistymiseen ja opiskeluaikojen pituuteen, Terho selventää.

Hän kertoo ajatuksen tulorajojen poistamisesta olevan hänelle itselleen mieluinen.

– Kun nuorta kannustetaan esimerkiksi työn tekemiseen tai yrittämiseen jo opintojen aikana, hän saa arvokasta työkokemusta, josta on suurta hyötyä nuorelle valmistumisen jälkeen.

Terho Pohtii vielä, että opintorahan laskettua on perusteltua pohtia tulorajojen nostamista tai poistamista.

– Jotta opiskelijoilla olisi mahdollisuus elättää itseään ennemmin työllä kuin opintolainalla.

Asia ollut esillä myös eduskunnassa.

Asia oli esille myös viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla. Tuolloin RKP:n kansanedustaja Mikaela Nylander kysyi Terholta, aikooko hallitus korottaa opintotuen tulorajoja tulevassa kehysriihessä.

Terho ilmoitti tuolloinkin suhtautuvansa myönteisesti tulorajojen tarkasteluun.

Opintotuen tulorajoilla tarkoitetaan sitä enimmäissummaa, minkä opiskelija saa tienata nostaessaan opintotukea. Tulorajan yläraja vaihtelee sen mukaan, kuinka monta tukikuukautta opiskelija käyttää kalenterivuoden aikana.

Jos opiskelija nostaa tukea esimerkiksi vuoden jokaisena kuukautena, saa hän tienata tämän päälle 7 920 euroa bruttopalkkaa. Tämä tarkoittaa noin 660 euron ylimääräisiä kuukausiansioita. Esimerkiksi tänä vuonna Kela perii opintotukea takaisin vuodelta 2016 lähes 35 000 opiskelijalta, yhteensä yli 45 miljoonaa euroa.