Ulkomaat
21.7.2022 11:38 ・ Päivitetty: 21.7.2022 11:38
Ukraina hamuaa takaisin miehitettyä etelää, jopa Krimiä – suomalaistutkija: ”Se on täysin mahdollista”
Ukrainan sodassa sekä Ukraina että Venäjä ovat esiintyneet puheissaan itsevarmasti viime aikoina.
Pitkän kantaman aseita tehokkaasti venäläisten ammusvarastoja vastaan käyttänyt Ukraina puhuu maan miehitettyjen eteläisten alueiden valloittamisesta takaisin.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Jukka Viitaniemi pitää Ukrainan suunnitellun vastahyökkäyksen onnistumista realistisena.
- Kyllä tämänhetkisten tapahtumien valossa, ottaen huomioon muun muassa asetoimitukset ja Ukrainan saaman avun. Sanon sen olevan täysin mahdollista ja jopa todennäköistä, Viitaniemi arvioi STT:lle.
Jos Hersonin ja muiden helmikuun hyökkäyksen jälkeen miehitettyjen eteläisten alueiden palauttaminen onnistuu, korteissa voi olla myös vuonna 2014 menetetyn Krimin niemimaan takaisinvalloitus, tutkija arvioi.
- Optimioloissa kyllä. Ukrainalaiset ovat puhuneet ja selkeästi ilmaisseet, että vuoden 1991 rajat palautetaan, Krim mukaan lukien.
Samaan aikaan Venäjä uhkailee laajentavansa tavoitteitaan Ukrainan itäosista. Länsimaiden viranomaislähteiden mukaan mahdollisena kohteena on pitkään saarrettuna ollut satamakaupunki Odessa, kertoo Foreign Policy.
”Pullistelua ja uhkailua varmasti tulee lisää.”
Vähintäänkin odotettavissa on, että Ukraina pyrkii hyökkäämään venäläisiin sotilaskohteisiin Krimin niemimaalla pitkän kantaman raketeillaan. Yhdysvalloilta saadut Himars-raketinheittimet ovat aiheuttaneet runsaasti tuhoa venäläisten puolella, ja Ukraina odottaa saavansa jatkossa näihin myös pidemmän 300 kilometrin kantaman raketteja.
- Venäjän puolustusministeri sanoi, että kyseiset asejärjestelmät pitää saada tuhottua. Kyllä se kuvastaa sitä, että se tuntuu olevan isokin kivi saappaassa, Viitaniemi arvioi.
Venäjä näyttää pelkäävän mahdollisuutta, että Ukraina yrittäisi iskeä Krimin niemimaan sotilaskohteisiin tai jopa yrittää niemimaan takaisinvalloitusta. Näin voi ainakin päätellä siitä, että Venäjän ex-presidentti Dmitri Medvedev koki tarpeelliseksi esittää uhkauksen, että hyökkäys Krimin niemimaalle käynnistäisi ”tuomiopäivän”.
- Pullistelua ja uhkailua varmasti tulee lisää, jos tilannekehitys alkaa mennä Venäjän näkökulmasta erittäin epäsuotuisaan suuntaan, Viitaniemi sanoo.
Tutkija kertoo pitävänsä absurdina venäläistä logiikkaa, jossa raivostutaan ajatuksesta, että Ukraina yrittäisi vallata takaisin siltä aiemmin Venäjän anastaman alueen.
”Aselepo tietäisi kartalle piirrettyä viivaa.”
Idässä Venäjä on jatkanut hivuttautumista Donbassin alueella. Luhanskin alue on käytännössä venäläisten hallussa, mutta Donetskin alueen hallinnasta käydään vielä taisteluita.
- Donetskin alueesta paljon on vielä ukrainalaisten hallussa, sen valtaaminen on varmasti yksi keskeisimmistä, ellei keskeisin, venäläisten tavoite tällä hetkellä, Viitaniemi toteaa.
Venäjä saattaa tavoitella myös aselepoa. Venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin liittolaisen Leonid Volkovin mukaan Himars-aseet ovat selvästi muuttaneet voimasuhteita ja siksi presidentti Vladimir Putin janoaa nyt aselepoa turvatakseen vallitsevan tilan.
- Aselepo tietäisi kartalle piirrettyä viivaa, josta syntyisi uusi poliittinen todellisuus vuosiksi tulevaisuuteen. Mikään ei ole niin pysyvää kuin tilapäinen, Volkov sanoo Twitter-ketjussaan.
STT-Lassi Lapintie
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.