Tämä narratiivi antaa väärän kuvan siitä, että meillä olisi loputtomiin aikaa taistella miehittäjää vastaan, perustelee kansanedustaja Oleksii Zhmerenetskyi.

– Tärkeämpää olisi antaa tukea niin, että sota päättyisi mahdollisimman pian ja Ukraina voittaisi taistelunsa. Lännen pitäisi ottaa tavoitteeksi edes sodan nopea lopettaminen, koska nyt tuntuu että mitään tarkempaa tavoitetta ei ole.

Presidentti Zelesnyin omaa Kansan palvelija -puoluetta edustava Zhmerenetskyi on Ukrainan parlamentin korruptionvastaisen valiokunnan jäsen. Hän johtaa valiokunnan jaostoa, joka päivittää Ukrainan lainsäädäntöä EU-kelpoiseksi.

– Meillä parlamentissakin näkyy jo, että nykyinen epäselvä tilanne huolettaa Ukrainan poliitikkoja. Taistelemme kyllä, mutta välillä tuntuu että länsimailla on keskenään hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, mihin meidän taisteluidemme pitäisi johtaa, harmittelee Zhmerenetskyi.

– Tietysti olemme kiitollisia jokaisesta aseesta ja kaikesta teknologiasta, jota olemme Suomeltakin saaneet. Silti suurten maiden viivyttely tehokkaiden asejärjestelmien antamisessa tarkoittaa sitä, että joku läheisistämme ei tule takaisin. Jokainen päivä vie meiltä ihmishenkiä ja vammauttaa niin siviilejä kuin sotilaitakin, Bilozir kuvailee.

Venäjällä on aikaa pitkittää sotaa, koska sen ei tarvitse välittää montako ihmistä heiltä kuolee viikossa tai kuukaudessa. Ukraina sen sijaan on alkanut kärsiä sotilaspulan lisäksi myös siviilimaailman osaajavajeesta.

– Jo nyt rintamalle menevät insinöörit, opettajat, koulutetut lääkärit ja monet muut sellaisten ammattien ihmiset, joita tarvittaisiin kaikkialla tavallisten toimintojen ylläpitämiseen. On selvää, että tämä maksaa meille yhteiskuntana suhteellisesti paljon enemmän kuin Venäjälle, sanoo Bilozir.

Kärjistäen Venäjä sotiii Siperian takaa edullisesti palkattujen vähemmistökansallisuuksien, työttömien ja vankien avulla, sekä tuottaa vierastaistelijoita Syyriasta ja Afrikan maista. Tämä tykinruoka ei siltä heti lopu.

Ukrainan parlamentti joutuu päättämään lähiviikkojen aikana, laajentaako se asevelvollisuuspakkoa nuorempiin ikäluokkiin – ja hyväksyvätkö kansalaiset yhä useampia koskettavan mobilisaation.

– Tämä on parlamentissakin suuresti mielipiteitä jakava, vaikea kysymys, molemmat kansanedustajat arvelevat.

PARLAMENTTI eli Verkhovna Rada on pitänyt Kiovassa kunnia-asianaan toimia koko sodan ajan mahdollisimman normaalisti, ylläpitää lainsäädäntö- ja päätöksentekoprosesseja.

– Edustajien poissaolomäärät ovat pysyneet todella vähäisinä, mutta jokaisesta puolueesta joku on käynyt kahden vuoden aikana erilaisia jaksoja rintamalla, vaikka kansanedustajat saisivat vapautuksen asepalveluksesta. Sota on koskettanut jokaista, Zhmerenetskyi kertoo.

Ukrainalaisedustajat vierailivat eduskunnassa perjantaina ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Kiljusen (sd) kutsumina. He tapasivat täällä muun muassa eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtajan Pekka Toverin (kok) sekä puhemies Jussi Halla-ahon (ps).

Lauantaina he ovat Haminassa seuraamassa maailman suurimman Ukrainan lipun nostamista kaupungin lippupuiston suurtankoon.