- Avun ja suojan tarve jatkuu. Toivon, että myös suomalaisten halu auttaa säilyy korkeana, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoi torstaina tiedotustilaisuudessa.

Suomessa oli päättyvänä talvena varauduttu siihen, että tulijamäärät Ukrainasta voisivat kasvaa muun muassa energiaongelmien vuoksi. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, vaan marraskuusta lähtien kuukausittainen hakemusten määrä on jäänyt hieman pienemmäksi kuin aiemmin syksyllä. Sisäministeriön mukaan esimerkiksi helmikuussa hakemuksia tuli noin 1 650.

Mikkonen kertoi, että uusia sotapakolaisia Ukrainasta voi arvioiden mukaan tulla tänä vuonna yhteensä 20 000-30 000. Tulijoiden määrään kuitenkin vaikuttavat etenkin sodan tapahtumat.

- Kokonaisuudessa vastaanottojärjestelmämme piirissä on tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin, Mikkonen jatkoi.

Ministeri arvioi, että kansainvälisesti katsottuna ukrainalaisten auttamisessa on Suomessa onnistuttu hyvin. Valtion ja kuntien lisäksi järjestöillä, yrityksillä ja yksittäisillä ihmisillä on ollut tärkeä rooli auttamisessa ja kotoutumisen tukemisessa.

SISÄMINISTERIÖN mukaan ukrainalaiset ovat Suomessa asettuneen laajalti kaupunkeihin ja kuntiin eri puolella maalta. Kaikkiaan heitä on 275 kunnassa.

- Ukrainalaisia on siis miltei jokaisessa Suomen kunnassa. On arvioitu, että ukrainalaiset eivät välttämättä suuntaa kasvukeskuksiin ja isoihin kaupunkeihin, vaan saattavat jäädä nykyisiin asuinpaikkoihinsa eri puolille maata. Joukossa on paljon lapsiperheitä, joiden asuinpaikan valintaan vaikuttavat koulu, varhaiskasvatus, työnteko ja myös jo muodostuneet verkostot, Mikkonen totesi.

- Mitä pitempään Venäjän aloittama julma sota jatkuu, sitä useampi ukrainalainen todennäköisesti jää siihen maahan, johon on paennut.

Nyt maaliskuussa tuhansille Ukrainasta paenneille tulee mahdollisuus hakea Suomesta kotikuntaa. Yhteensä maalis-huhtikuussa mahdollisuuden saa arviolta noin 20 000 ukrainalaista. Edellytyksenä on vuoden oleskelu Suomessa.

Kotikunnan hakeminen on kuitenkin vapaaehtoista. Mikkosen mukaan onkin vielä vaikea arvioida, kuinka moni tarttuu mahdollisuuteen. Kotikunnan saaneita koskevat samat oikeudet, palvelut ja velvollisuudet kuin Suomessa vakituisesti asuvia.

Kotikunnan saaminen ei vaikuta kansalaisuuteen, oleskeluoikeuteen Suomessa tai oikeuksiin Ukrainassa. Ukrainalaisille tilapäisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat ovat voimassa automaattisesti ensi vuoden maaliskuuhun asti, eli niin kauan kuin tilapäinen suojelu EU:ssa jatkuu.

Kotikunnan saaminen vaikuttaa kuitenkin ukrainalaisten asumiseen ja palveluihin. Kotikunnan saaneet siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden piiriin, lisäksi he voivat tarvittaessa saada toimeentulotukea ja muita Kelan etuuksia. Esimerkiksi työmarkkinatukeen tilapäisellä oleskeluluvalla oleskeleva ei kuitenkaan ole oikeutettu kotikunnan saamisesta huolimatta.

TYÖMINISTERI Tuula Haatainen (sd.) sanoi, että moni Suomeen turvaan paennut ukrainalainen pohtii tällä hetkellä perheensä tulevaisuutta. Vuoden oleskelua maassa voidaan hänen mukaansa pitää eräänlaisena taitekohtana.

- Osa on päättänyt jäädä tänne toistaiseksi tai pysyvästi rakentamaan täällä uudenlaista arkea, Haatainen sanoi.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Ukrainasta Suomeen paenneista noin 26  500 on työikäisiä. Tulorekisterin mukaan heistä töissä on noin 5 400. Lisäksi monet ovat työllistymistä ja kotoutumista edistävässä koulutuksessa tai muissa palveluissa tai aloittaneet opiskelun Suomessa.

– Tiedämme, että hyvin suuri osa näistä ukrainalaisista työikäisistä ihmisistä haluaisin kovasti löytää Suomesta töitä ja osa on myös työllistynyt jo aika alkuvaiheesta lähtien, Haatainen kertoi.

- Pidemmällä aikavälillä on tietysti olennaista suomen tai ruotsin kielen opiskelu ja oppiminen kotoutumisen ja työllistymisen näkökulmasta. Ukrainalaisille onkin tarjolla kielikoulutusta. Erityisesti tiedämme, että kielen opiskelu työn ohessa on kaikkein hedelmällisintä ja tehokkainta, kun siinä pääsee samalla käyttämään kieltä.

Tilapäistä suojelua saaneet ovat voineet ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi jo ennen kotikunnan saamista. Suomeen Ukrainasta paenneista lähes 7 700 oli kirjoilla TE-palveluissa helmikuun lopussa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yli tuhat yritystä on kertonut olevansa erityisen kiinnostunut ukrainalaisten työllistämisestä. Joukossa on etenkin maatalousalan, ravinto- ja majoitusalan sekä kiinteistöhuollon yrityksiä, metallituotteiden ja elintarvikkeiden valmistajia sekä työllisyystoiminnan järjestäjiä. Esimerkiksi viime kesänä tilapäistä suojelua saavia työllistyi paljon maatalouden kausitöihin.

Ukrainalaisten työllistymistä on tarkoitus jatkossakin edistää muun muassa työllisyyspalveluilla, kotoutumis- ja kielikoulutuksella, rekrytointitapahtumilla sekä ohjaus- ja neuvontapalveluilla.

KUNTAMINISTERI Sirpa Paatero (sd.) kiitteli puolestaan sitä, että suomalaiset kunnat ovat ottaneet vahvan roolin heti sodan alusta Ukrainasta tänne paenneiden ihmisten auttamisessa.

– Siitä suuri kiitos kunnille, kaikille suomalaisille viranomaisille, mutta erityisesti myös vapaaehtoisille yksittäisille ihmisille ja järjestöille, jotka ovat ottaneet suurta vastuuta.

Paateron mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden on hyvä valmistautua siihen, että niiden rooli kasvaa kevään ja kesän aikana. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä saattaa lisääntyä, samoin kotoutumispalveluiden.

- Tähän kuuluu muun muassa kielikoulutuksen tarjoaminen ukrainalaisille. Myöskin asumisen järjestelyt siirtyvät Migriltä (Maahanmuuttovirasto) kuntiin, Paatero muistutti.

Kotikunnan myöntää hakemuksesta Digi- ja väestötietovirasto, joka on maaliskuun alussa avannut verkossa hakulomakkeen Ukrainasta paenneille. Vuoden Suomessa asumisen lisäksi henkilöllä tulee olla suomalainen henkilötunnus ja vähintään vuosi sitten haettu tilapäisen suojelun oleskelulupa. Paatero korosti, että kotikunnan hakeminen perustuu omaan harkintaan, kuten myös se, mihin kuntaan kotikuntalaisuutta hakee.

Tilapäistä suojelua saavien arvioidaan pääsääntöisesti siirtyvän vastaanottojärjestelmän asiakkuudesta kuntiin itsenäisesti. Tarvittaessa vastaanottokeskus tukee asunnon löytämisessä.

Liisa Kujala / STT