Joulukuussa 2025 kaikkien ulkomaan kansalaisten osuus työttömistä työnhakijoista Suomessa oli noin 15 prosenttia. Kansalaisuuksittain tarkastellen laaja työttömyys on kasvanut kolmen viime vuoden aikana eniten suomalaisten ja ukrainalaisten joukossa.

Laajassa työttömyysluvussa ovat mukana työttömät työnhakijat, lomautetut, työllistetyt, koulutuksessa ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat.

– Ukrainalaisten työnhakijoiden määrän kasvu selittää yksinään noin 27 prosenttia koko työttömyyden ja yli puolet maahanmuuttajien työttömyyden kehityksestä, kertoi TEMin johtava asiantuntija Antti Kaihovaara ministeriön mediatilaisuudessa.

Kokonaisuudessa ulkomaalaisten työllisyysaste on laskenut ja työttömyysaste noussut merkittävästi vuodesta 2023 alkaen. Kaihovaara painottaa kuitenkin, että vaikka maahanmuutto selittää osaltaan työttömyysasteen kasvua, määrällisesti työttömyys on kasvanut enemmän suomalaisten joukossa.

Hänen mukaansa maahanmuutolla voi selittää osan Suomen kokonaistyöttömyyden kasvusta, mutta osuus ei ole ratkaiseva.

– Suhdannetilanne näkyy tyypillisesti voimakkaammin ulkomaalaisten työmarkkinatilanteessa, jossa sekä nousut että laskut ovat jyrkempiä. Maahanmuuttajat työskentelevät enimmäkseen yksityisillä rakennus- ja palvelualoilla, ja moni on määrä- tai osa-aikaisessa työsuhteessa.

Kaihovaara kertaa myös, että ilman maahanmuuttoa työllisten eli työvoiman piiriin kuuluvien kansalaisten määrä olisi vähentynyt.

– 2020-luvulla ulkomaalaisten työllisten määrä on kasvanut voimakkaasti samalla kun suomalaisten työllisten on vähentynyt. Maahanmuutto kasvattaa työvoiman määrää, minkä seurauksena sekä työllisten että työttömien määrä tyypillisesti nousee.

SUOMALAISESSA julkisessa ja poliittisessa keskustelussa käytetään maahanmuuttajan käsitettä kirjavasti ja osin tarkoituksenhakuisestikin termejä sekoittaen.

Etenkin perussuomalaisten retoriikassa maahanmuuttajiksi luetaan usein kaikki ”ei-kantasuomalaiset”, vaikka tulijat olisivat asuneet maassa vuosikymmeniä ja olisivat (myös) Suomen kansalaisia – tai jopa syntyneet Suomessa.

TEMin työllisyystilastoissa maahanmuuttajaksi luetaan ulkomaan kansalainen, joka asuu Suomessa ja kuuluu suomalaisten työvoimatilastojen piiriin.

Kaihovaara myöntää, että kaikenkattavaa yleismääritelmää ei edes ole olemassa. Voidaan puhua ulkomaan kansalaisista, vieraskielisistä, ulkomaalaistaustaisista tai Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista, jotka ovat joko täysin tai osittain keskenään erillisiä ja erilaisia ryhmiä.

– Käsiteviidakko on aika vaikea, mutta varmasti keskustelussa tapahtuu myös tahallista yksinkertaistamista ja hämmentämistä, hän muotoili Demokraatille.

KUVAAN kuuluu, että ukrainalaiset harvoin nousevat ensimmäisenä tai toisenakaan ryhmänä esiin, kun puhutaan maahanmuuttajien työttömyydestä ja sen osuudesta kokonaistilanteeseen. Fakta on kuitenkin yhä, että ukrainalaisten osuus selittää yli puolet ensin mainitusta ja maahanmuuttajien työttömyys vain 15 prosenttia jälkimmäisestä.

EU-tilastojen mukaan Suomessa oli viime elokuun lopussa noin 73 000 tilapäisen suojelun piirissä olevaa ukrainalaista. Kaikkiaan Ukrainasta on paennut sotaa EU-alueelle lähes 4,3 miljoonaa ihmistä.

Suhteessa maan asukaslukuun heitä on eniten Tshekissä, Puolassa ja Virossa. Maat tilastoivat lukuja osin eri tavoin, mutta Suomessa ukrainalaisten(kin) työttömyys on poikkeuksellisen korkea – myös lähiverrokkeihin eli muihin Pohjoismaihin nähden.

Valtaosa Ukrainasta Suomeen paenneita on naisia, joista osa työskenteli kotimaassaan korkean koulutustason tehtävissä. Kyselytutkimusten mukaan ukrainalaiset haluaisivat töihin ja kokevat toimettomana tukien varassa olon turhauttavaksi.

– Suomen työmarkkinoilla esiintyy rakenteellista ja systemaattistakin syrjintää ulkomaalaistaustaisia kohtaan, mutta uskoisin sen olevan ukrainalaisten suhteen vähäisempää: Venäjän sotaa paenneisiin tulijoihin suhtaudutaan kaikkineen suopeammin. Mutta totta kai suomalaiset tiukat kielivaatimukset ja järjestelmän tietty byrokraattisuus koskevat heitä yhtä lailla, Antti Kaihovaara kommentoi.

KAIHOVAARA vahvistaa, että maahanmuuttajien yrittäjyysaste eli osuus yrittäjistä on korkeampi kuin suomalaisilla.

Syyt ovat osin raadollisia: on työllistettävä itse itsensä, koska muuten se ei onnistu, jollei sitten suku-, tuttava- tai muiden verkostojen (jotka usein koostuvat toisista maahanmuuttajista) kautta.

Sama tosin koskee Suomen työelämässä ja -markkinoilla nykyisin yhä useampaa taustaan katsomatta.

Oli yrittäjyyden syy mikä tahansa, sen ja muiden erilaisten ja vaihtuvien työnteon muotojen vuoksi maahanmuuttajista iso osa on paitsi perinteisten, vakituiseksi oletettujen työsuhteiden myös tilastojen ja työttömyysturvan ulkopuolella.

Antti Kaihovaara toivoo, että maahanmuuttoa ja sen työllisyysvaikutuksia osattaisiin ja haluttaisiin ylipäätään käsitellä laajemmin.

– Olisi tärkeää katsoa kolikon molempia puolia. Työllisyyden kasvu on niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä ollut ja tulevaisuudessa tulee erittäin todennäköisesti olemaan kiinni maahanmuuton määrästä.