Mukana ovat Jukka Kopra (kok.), Jani Mäkelä (ps.), Tytti Tuppurainen (sd.), Antti Kurvinen (kesk.), Oras Tynkkynen (vihr.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Otto Andersson (r.), Peter Östman (kd.) ja Harry Harkimo (liik.)

Ryhmäjohtajat sanovat videolla, että Suomi seisoo Ukrainan rinnalla nyt ja tulevaisuudessa.

- Me kaikkien Suomen eduskuntaryhmien puheenjohtajat yli puoluerajojen, oikealta vasemmalle ja hallituksesta oppositioon, vahvistamme yksimielisen ja vankkumattoman tukemme Ukrainalle.

Video julkaistaan tekstitettynä neljälle kielelle: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ukrainaksi.

Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alkamisesta Ukrainaan tulee tiistaina kuluneeksi neljä vuotta.

VALTIONEUVOSTON linnassa ja Senaatintorilla liputetaan tänään Suomen ja Ukrainan lipuilla. Liputuksella tuetaan Ukrainaa, jossa Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssotansa tasan neljä vuotta sitten.

Lisäksi Valtioneuvoston linna, Merikasarmi, Helsingin kaupungintalo, Helsingin tuomiokirkko ja Helsingin yliopiston päärakennus valaistaan Ukrainan lipun värein. Tuomiokirkon portaille voi myös tuoda oman kynttilänsä kello 15-20 välisenä aikana.

Iltapäivällä kello viideltä Senaatintorilla järjestetään Valoa Ukrainaan -tapahtuma.

Suomi tukee Ukrainan itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta.

- Suomi on sitoutunut tukemaan Ukrainan jälleenrakennusta, pitkän aikavälin kehitystä ja tietä Euroopan unionin jäseneksi, sanoo pääministeri Petteri Orpo (kok.) valtioneuvoston tiedotteessa.

Suomi on tukenut Ukrainaa vuoden 2022 jälkeen yli neljällä miljardilla eurolla.

EUROOPPA-NEUVOSTON puheenjohtaja Antonio Costa ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vierailevat vuosipäivänä Kiovassa. He osallistuvat viralliseen muistoseremoniaan ja tapaavat muun muassa presidentti Volodymyr Zelenskyin.

Lisäksi Ukrainaa tukeva niin kutsuttu halukkaiden koalitio pitää etäkokouksen Ranskan ja Britannian johdolla.

Presidentti Alexander Stubb tapasi maanantaina Pariisissa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin, jonka mukaan painetta Venäjää kohtaa täytyy lisätä. EU-maat eivät kuitenkaan onnistuneet samana päivänä pidetyssä ulkoministerikokouksessa sopimaan uudesta 20. pakotepaketista Venäjälle.

Yhdysvaltain välityksellä käydyt neuvottelut sodan päättämisestä ovat toistaiseksi jääneet tuloksettomiksi. Venäjän vaatimukset alueluovutuksista ylittävät sen vajaan viidesosan Ukrainan alueesta, jonka venäläiset ovat kyenneet neljän sotavuoden aikana valtaamaan.

ZELENSKYI varoitti maanantaina BBC:n haastattelussa, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin edes tyytyisi vaatimiensa alueiden saamiseen, vaan jatkaisi sotaa tauon jälkeen uudelleen.

Ukraina puolestaan haluaa Yhdysvalloilta ja Euroopalta niin uskottavat turvatakuut, ettei sen tarvitsisi enää pelätä Venäjän uutta hyökkäystä.

Ukrainan sodan varsinaisella taistelurintamalla ei ole tapahtunut pitkään aikaan suuria muutoksia. Venäjä on kyennyt etenemään hitaasti ja suuria tappiota kärsien, mutta viime viikkoina myös ukrainalaiset ovat kyenneet valtaamaan pieniä alueita takaisin. Syynä venäläisten vaikeuksiin on pidetty tärkeiden Elon Muskin SpaceX-yhtiön tarjoamien Starlink-satelliittiyhteyksien menetystä.

Viime aikoina Venäjä onkin keskittynyt iskemään Ukrainassa kaupunkien siviilikohteisiin ja energialaitoksiin. Ukrainan kotirintamalla kovien pakkasten lauhtuminen lienee tuonut jonkinlaista helpotusta sähkö- ja lämpökatkoista kärsineille siviileille.