Ulkoasiainvaliokunnan matkalta USA:sta palannut Heinäluoma: ”Tässä on laitoja ryskytelty ehkä turhan innostuksen takia”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Hallituksessa, jonka pitäisi olla lähinnä eduskuntaa, eduskunnan kanssa asiointi unohtuu, kansanedustaja Eero Heinäluoma kummastelee.

Kansanedustaja Eero Heinäluoman (sd.) mukaan Suomen arvostus USA:ssa näyttää vuosi vuodelta nousevan erityisesti turvallisuuspoliittisessa mielessä.

Näitä viestejä tuli eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan Yhdysvaltain vierailun aikana niin turvallisuuspolitiikan tutkijoilta kuin USA:n asevoimienkin edustajilta.

Ulkoasiainvaliokunta teki marraskuun alussa jokavuotisen matkansa Washingtoniin ja New Yorkiin.

– Meidän puolustusjärjestelmäämme on alettu ymmärtää USA:ssa – asevelvollisuusarmeija, iso reservi, hyvä suorituskyky, Heinäluoma listaa.

Amerikkalaiset ovat nähneet läheltä suomalaisten toimintaa niin kriisinhallintatehtävissä Afganistanissa kuin sotaharjoitusten yhteydessä.

– Matkan aikana tuli sellaistakin viestiä, että Baltian maiden tulisi ottaa lisää oppia Suomesta eli satsata omaan suorituskykyyn enemmän kuin huutaa apua Atlantin takaa.

– Kyllä Yhdysvalloissa selvästi vahvistuu ajattelu, jossa Suomen hyvä puolustuksen suorituskyky, halu pysyä sotilasliittojen ulkopuolella sekä halu tehdä yhteistyötä Naton kanssa nähdään positiivisena asiana. Suomessa vierailleen James Mattisin viesti oli myös tärkeä, eli Yhdysvallat kunnioittaa Suomen päätöstä pysyä sotilasliittojen ulkopuolella, Heinäluoma sanoo.

– Suomen Nato-kumppanuusyhteistyö on mennyt eteenpäin ja nyt Yhdysvalloissakin on paljon niitä, jotka arvostavat Suomen rakentavaa roolia. Suomen vakiintunut linja toimii Pohjolassa vakauttajana ja se on myös USA:n kannalta myönteinen asia.

”Kauppapolitiikassa muutos on hämmentävä.”

Yhdysvaltain ulkopolitiikan jakaantuneisuus konkretisoitui Eero Heinäluomalle USA:n matkan aikana. Presidentti Trumpilla on omat linjauksensa. Ne elävät voimakkaasti ajassa ja erityisesti Pohjois-Korean kriisissä niiden on nähty myös vaihtelevan.

– Toisaalta on Yhdysvaltain turvallisuuskoneiston linja, joka näyttää jatkavan maan viime vuosien pitkää linjaa, Heinäluoma summaa vierailun havaintoja.

Kun Trumpilla on halu tehdä henkilökohtaisia ratkaisuja ja hakea diilejä, turvallisuuspolitiikkaa käytännössä tekevät painottavat Yhdysvaltain pitkän ajan sitoumuksia.

– Yksi asia on kuitenkin yhteinen. Se on America first -ajattelu, erityisesti kauppapolitiikassa Yhdysvaltain oman edun, jossain määrin protektionistisen edun ajaminen on voimistunut. Kauppapolitiikassa muutos on hämmentävä. Yhdysvallat, joka on ollut koko sodanjälkeisen ajan suuri vapaakaupasta hyötyjä, on nyt kääntänyt kelkkansa.

Käytännön turvallisuuspoliittisessa toimissaan USA on edelleen sitoutunut Eurooppaan. Tästä kertonee sekin, että Nato on alkanut juuri valmistella Eurooppaan kahta uutta esikuntaa.

”USA:lla on neljä kriisiä päällä.”

Heinäluoman mukaan puolustusminsteri James Mattisin rooli on korostunut turvallisuuspolitiikassa. Hän on tyyppi, joka pärjää Trumpin kanssa. Koko turvallisuuspolitiikan alueella Mattis on tällä hetkellä todennäköisesti vaikutusvaltaisin henkilö. Voikin sanoa Mattisin hiljattaisen Suomen vierailun osuneen hyvään aikaan.

Sen sijaan ulkoministeriön rooli USA:ssa on pienentynyt. Sen henkilökuntaa supistetaan eikä kaikki nimityksiä toteuteta.

– Ulkoministeri Rex Tillersonin kanssa Trumpilla on ollut julkisia ja puolijulkisia yhteydenottoja.

Ylipäänsä Heinäluoma toteaa, ettei Yhdysvaltain uuden hallinnon ulkopolitiikka ole Trumpin ensimmäisen presidenttivuoden aikana hahmottunut kovin hyvin.

– Selvää on, että Venäjä-tutkimukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Trump ei ole päässyt toteuttamaan omaa ulkopolitiikkaansa. Siihen kuuluu pyrkimys hakea Venäjästä kumppania kriisien ratkaisuun. USA:lla on neljä kriisiä päällä – Pohjois-Korea, Syyria, Iran ja Ukraina. Kaikissa niissä Trump haluaisi Venäjästä kumppanin ongelmien ratkaisuun.

Kongressi on perinteisemmällä linjalla ja huolissaan Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Kongressissa Venäjää ei nähdä kumppanina vaan pikemminkin ongelmana. Kongressin ja Trumpin välillä on useistakin asioista johtuva iso jännite, mikä osaltaan halvaannuttaa USA:n ulkopolitiikkaa.

”Suomi on ankkuroinut asemansa erittäin selkeästi.”

Suomessa Ulkopoliittisesta instituutista (Upi) on viime päivinä herätelty keskusteltua, onko Suomi ja missä mielessä enää sotilaallisesti liittoutumaton maa ja onko liittoutumattomuus menettänyt merkitystään.

Suomi on syventänyt laajalti puolustusyhteistyötään ja kietoutunut eri tavoin läntiseen turvallisuusjärjestelmään.

Heinäluomalla on selkeä kanta asiaan. Suomi on sotilasliittoihin kuulumaton maa.

– Sotilasliittoon kuulumattomuuden käsite on selvä. Suomi on ankkuroinut asemansa erittäin selkeästi. Suomi ei kuulu sotilasliittoon eikä sillä ole siihen kuuluvia velvoitteita. Yhteistoiminta, jota tehdään, on kaikille edullista, se ylläpitää Suomessa puolustusvoimien toimintakykyä ja yhteistyökykyä myös kriisinhallinnassa. Se ei tarkoita sotilasliittoon kuulumista ja tämä on kaikkialla, myös Yhdysvalloissa selvä asia.

– Minusta näyttää siltä, että meidän asema on hyvin vakiintunut ja tänä päivänä enemmän hyväksytty kuin muutama vuosi sitten. Eurooppalainen yhteistyö ja yhteistyö Ruotsin kanssa kehittyy. Natonkin kanssa tehdään enemmän yhteistyötä, mutta se ei tarkoita jäsenyyttä eikä sen mukanaan tuomia velvoitteita.

”Liittovaltiomalleille ei ole Euroopassa kysyntää.”

EU:ssa puolustuspoliittinen ulottuvuus syvenee niin kutsutun Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) kautta.

Heinäluoma painottaa, että EU on kehittyvä yhteisö, joka elää ajassa ja muuttuu sen mukana. Välillä mennään talous edellä, välillä ulkopolitiikka ja nyt katseet ovat puolustuksessa.

– Nyt puolustusulottuvuus ottaa uusia askeleita. Unioniin on sisään rakennettuna tiivistyvän integraation logiikka. Samaan aikaan on syytä tunnustaa, että kansallisvaltiot ovat edelleen voimissaan ja liittovaltiomalleille ei ole Euroopassa kysyntää. Lähivuosikymmeninäkin kehitys tapahtuu kansallisvaltioiden kautta ja sitä kautta tulee tiettyjä reunaehtoja myös puolustuksen kehittämiseen.

PRY:n Heinäluoma näkee kuitenkin vaatimattomaksi hankkeeksi. Se ei ole suuri puolustuspoliittinen harppaus.

– Kyseessä on enemmänkin yhteinen alusta kuin käänteentekevä muutos. Siihen alustaan voidaan myöhempinä vuosina liittää uusia yhteistyöhankkeita. Suomen kannalta EU-yhteistyö on liki yksinomaan positiivista. Meillä on hyvin paljon enemmän voitettavaa kuin hävittävää. PRY sopii meille, siinä kukin EU-maista voi päättää, mihin yhteiseistä hankkeista tulee mukaan.

”Jatkossakin joka maalla on oma armeijansa.”

PRY:hyn kuuluu esimerkiksi yhteistyö puolustustarvikkeiden hankinnassa.

Heinäluoma katsoo, että tavallansa PRY toteutta yhteistyövaraista turvalisuutta ja verkottuvaa yhteistyötä, jonka puolesta liputettiin muun muassa SDP:n vuoden 2010 turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa

– Tulee uusia yhteistyön mahdollisuuksia puolustushankinnoista kyberulottuvuuteen ja kaikkeen siltä väliltä. Mutta jatkossakin joka maalla on oma armeijansa. Niiden yhteisen suorityskyvyn kehittämisestä on kyse.

– Iso asia on se, voidaanko puolustuspoliittisella työnjaolla poistaa EU-maiden puutteita koskien esimerkiksi kuljetuskapasiteettia, jossa eurooppalaiset ovat edelleen riippuvaisia Yhdysvalloista. Sama koskee myös vaikkapa lentokoneiden ilmatankkausta ja strategista tiedustelua, jotka eivät ole millään EU-maalla kunnossa.

”Puolustuspolitiikka ei kuitenkaan sovi oikein irtiottoihin.”

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) oli toissapäivänä puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana. Kyse oli siitä, miten hyvin eduskuntaa ja tasavallan presidenttiä on informoitu, kun Suomeen kaavaillaan suurta sotaharjoitusta muutaman vuoden päästä.

Heinäluoma ei ole lainkaan tyytyväinen Jussi Niinistön toimintaan.

– Tässä on laitoja ryskytelty ehkä turhan innostuksen takia. Puolustuspolitiikka ei kuitenkaan sovi oikein irtiottoihin eikä muutenkaan kenenkään profiilihankkeeksi. Siinä varsinkin pienellä maalla keskinäinen yhteistoiminta ja eduskunnan ja kansalaisten hyvä infomointi ovat välttämättömiä asioita.

Heinäluoma näkee laitojen kolistelussa kuitenkin mahdollisia hyviäkin seurauksia.

– Uskon, että tämäkin on kuitenkin omiaan vahvistamaan eduskunnassa sitä henkeä, että halutaan tehdä asiat yhdessä sopien.

”Kummallinen piirre hallituksessa.”

Tasavallan presidentin Heinäluoma katsoo vahvistaneen ”turvallisuuspolitiikan nurkkaa”, jossa eduskunta halutaan pitää vahvasti asioissa mukana.

– Minusta se on myönteinen asia, se lisää parlamentaarisen yhteisymmärryksen syntymistä. Presidentti Halonenhan tapasi jo eduskunnan valiokuntia ja Niinistö on vienyt sen vielä säännöllisemmäksi. Se on hyvä kehityssuunta ja siitä ei ole mitään haittaa kenellekään. Presidenttiehdokas Tuula Haatainen on johdonmukaisesti tukenut tätä eduskunnan roolia korostavaa linjaa.

– Kummallinen piirre sen sijaan on se, että hallituksessa, jonka pitäisi olla lähinnä eduskuntaa, eduskunnan kanssa asiointi unohtuu, vaikka ministerit itsekin ovat kansanedustajia. Tuntuu, että presidentti Niinistö muistaa paremmin eduskunnan kuin Valtioneuvoston linnassa, Kasarmitorilla tai Katajanokalla työskentelevät kansanedustajat, Heinäluoma sanoo ja viittaa puolustusministeriöön ja ulkoministeriöön.

”Enemmän kuin 20%:n mahdollisuus.”

Palataan vielä kansainvälisiiin ympyröihin. USA:n neljästä ongelmamaasta Pohjois-Korea on ollut viime aikoina paljon esillä.

– Pohjois-Koreassa pelataan korkeilla panoksilla. Siellä sodan uhka on todellinen, enemmän kuin 20 %:n mahdollisuus. Viime viikot ovat olleet sillä tavalla positiivisia, että uusia ohjuskokeita ei ole tehty. Emme tiedä, mitä kaikkea siellä tapahtuu. Se on suljettu maa.

Heinäluoma pohtii, että ensi kevät saattaa olla ratkaisevaa aikaa Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen tilanteessa. Silloin pitäisi viimeistään joitakin ratkaisuja ja näköaloja syntyä.

– Oletan niin, että Pohjois-Korean ohjusohjelman eteenpäinmenossa, jotta kykyä iskeä Yhdysvaltain länsirannikolle ei synny, puhutaan kuukausista, ei vuosista. Voi olettaa, että Trumpilla on halu ratkaista asia ennen Yhdysvaltain välivaaleja marraskuussa 2018.

Heinäluoma muistuttaa myös, että tutkimus Trumpin ja hänen tiiminsä vaalikampanjan aikaisista Venäjä-yhteyksistä odotetaan valmistuvan keväällä. Sekin voi vaikuttaa Donald Trumpin toimintakykyyn.

Keskustelua aiheesta

Jussi Halla-aho lyttää Sipilän ja Orpon taktiikan: ”Neuvotteluperinteitään kunnioittaen Suomi antautuu jo etukäteen”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Brexit eli Britannian ero EU:sta jättää unionin budjettiin suuren kolon, ja tämä voi tuoda myös Suomelle mittavan lisälaskun, kertoivat uutiset aiemmin viikolla.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho näkee tilanteen ankeana.

”Neuvotteluperinteitään kunnioittaen Suomi antautuu jo etukäteen. Viikolla liikkuneiden tietojen mukaan Alankomaat, Ruotsi, Tanska ja Itävalta ovat kieltäytyneet jäsenmaksuosuuksiensa nostamisesta. Tämä viiteryhmä ei Orpolle ja Sipilälle käy”, Halla-aho arvostelee Facebook-sivuillaan.

Halla-ahon mielestä Orpo on oikeassa siinä, että järkeviin ja lisäarvoa tuottaviin hankkeisiin, kuten ulkorajavalvontaan, kannattaakin investoida.

”Raha on kuitenkin löydettävä budjetin sisältä karsimalla toisarvoisia tai puhtaasti liittovaltioluonteisia menoja.”

Halla-aho sanoo, että perussuomalaiset vastustaa edelleen Suomen jäsenmaksun ja EU:n budjetin kasvattamista.

”Hallituskin taisi vastustaa sitä vielä ohjelmassaan”, ps-johtaja muistuttaa.

Orpo sanoi aiemmin, että uusiin asioihin pitää panostaa.

– Siksi unioni on olemassa. Yhdessä me olemme enemmän kuin yksittäiset valtiot.

Sipilä kertoi Suomen hallituksen kannaksi tänään sen, että EU.n budjetin taso asetettaisiin hieman yli yhteen prosenttiin jäsenvaltioiden bruttokansantulosta. Tällä hetkellä taso on noin yhden prosentin luokkaa.

– Tämä leikkaisi EU-budjettia, Sipilä kuitenkin huomautti katsoessaan isoa kuvaa.

– Suomen jäsenmaksu kasvaisi joka tapauksessa talouskasvun seurauksena, hän kirjoitti Helsingin Sanomissa.

”Kossuosake on herättänyt mielenkiintoa” – Ministeri Lintilä: Haluamme antaa Altialle leveämmät hartiat

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Altian hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae (vas.) ja Altian toimitusjohtaja Pekka Tennilä (kesk.) kuuntelevat, kun valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä puhuu Altian ja Suomen valtion yhteisessä lehdistötilaisuudessa Nasdaq Helsingin Pörssitalossa perjantaina.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) uskoo, että valtion alkoholijuomayhtiö Altian pörssilistaus herättää runsaasti mielenkiintoa sijoittajien keskuudessa.

Valtio jää Lintilän mukaan 34 prosentin osuudella Altian omistajaksi sen jälkeen kun yhtiö listataan Helsingin pörssiin.

Lintilä uskoo, että tavallisia rivikansalaisiakin voi kiinnostaa omistaa osakkeita yhtiössä, joka valmistaa yhtä Suomen tunnetuimmista brändeistä.

– Niin sanottu kossuosake on herättänyt mielenkiintoa missä tahansa olenkin kulkenut. On kyselty, milloin listautuminen tulee, Lintilä sanoi tiedotustilaisuudessa Helsingin pörssissä.

Lintilän mukaan pörssilistautumisella halutaan antaa leveämmät hartiat kansainvälisessä juomabisneksessä toimivalle Altialle.

– Halusimme omistajana antaa Altialle kasvun ja kehittymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa, Lintilä muotoili.

Lintilän mukaan valtio-omistaja sai listautumisen valmistelun aikana Altiasta useita ostotarjouksia, mutta ne jätettiin käsittelemättä. Lintilän mukaan valtio haluaa, että Altia pysyy jatkossakin vahvasti suomalaisessa omistuksessa.

Nyt on aika tehdä seuraava menestystarina.

Lintilä muistutti tiedotustilaisuudessa, että valtion omistusten pörssilistaaminen ei ole ihan jokapäiväistä hommaa.

– Edellinen listaus taitaa olla parinkymmenen vuoden takaa. Silloin listattiin Fortum ja listaajana taisi olla valtiovarainministeri Sauli Niinistö, Lintilä muisteli.

– Nyt on aika tehdä seuraava menestystarina. Fortum on ollut erittäin hieno tarina ja sitä tulee varmasti myös Altia olemaan.

Altia toimii Pohjoismaissa, Virossa ja Latviassa ja sillä on tuotantoa Ranskassa. Yhtiön omia brändejä ovat muun muassa Koskenkorva, Blossa, Larsen ja Renault.

Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli noin 360 miljoonaa. Yrityksellä oli viime vuoden lopussa noin 700 työntekijää.

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Suomessa sillä on tislaamo Koskenkorvan kylässä ja tehtaita on muun muassa Rajamäellä.

Altian tärkeintä vientibrändiä Koskenkorva Vodkaa myydään noin 30 maassa. Viime elokuussa yhtiö kertoi, että Koskenkorvan myynti aloitetaan myös Yhdysvalloissa.

Pääministeri ex-ministerin oudosta Uganda-seikkailusta: Suomen hallituksen kannalta loppuun käsitelty

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan valtion enemmistöomisteinen asetarvikeyhtiö Patria on selvittänyt Uganda-tapaukseen liittyviä epäselvyyksiä kuten on pitänyt.

Suomen hallituksen kannalta asia on Sipilän mukaan nyt loppuun käsitelty.

Sipilä kommentoi asiaa Brysselissä, jossa hän osallistuu EU:n epäviralliseen huippukokoukseen.

Ugandaan ei irtoaisi hänen mukaansa tällä hetkellä asevientilupia.

Entisen kokoomusministeri Suvi Lindénin rooli Ugandan-jupakassa on herättänyt runsaasti kysymyksiä, joihin Lindén on toistuvasti kieltäytynyt vastaamasta.

Ugandalaismedian mukaan Lindén ja sittemmin kuolleena löydetty suomalaisliikemies olisivat saapuneet Ugandaan yhteisellä kutsukirjeellä, joka on mahdollisesti ollut väärennetty.

Patrian kanssa yhteistyötä tehneen liikemiehen ruumis löytyi Kampalan Pearl of Africa -hotellista 6. helmikuuta. Helsingin Sanomat kertoi viikonvaihteessa, että Lindén olisi hälytetty aamiaiselta kuolleen miehen hotellihuoneeseen.

Miehen ruumiista on ugandalaismedian mukaan löytynyt lutikkamyrkkyä ja kokaiinia. Poliisi tutkii tapausta myös Suomen päässä.

Lindénin roolista Ugandassa on esitetty julkisuudessa erilaisia tietoja. Lindén kertoi viime viikolla Facebookissa, että hän oli Ugandassa tietoyhteiskunnan edistämiseen liittyvissä asioissa.

Helsingin Sanomien sunnuntaisen uutisen mukaan Lindén olisi kertonut ääninauhalla ugandalaistoimittajalle, että hän oli muun muassa selvittämässä bisnesmahdollisuuksia Ugandassa.

Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalo sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että yhtiöllä ei ole tietoa, millä asialla Lindén on Ugandassa on ollut. Isotalon mukaan Patrialla ei ole mitään tekemistä Lindénin kanssa.

Hovioikeus: Jehovan todistajien erityisasemaan vedonnut totaalikieltäytyjä ei joudu vankilaan

Kuva: LEHTIKUVA / JOUNI PORSANGER

Helsingin hovioikeus on hylännyt syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta. Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä äänin 4–3.

Laki Jehovan todistajien vapauttamisesta ase- ja siviilipalveluksesta tuli voimaan vuonna 1987. Hovioikeuden enemmistö katsoi, että lain säätämisen jälkeen on tapahtunut olennaisia muutoksia.

Vuoden 1987 jälkeen Suomi on muun muassa liittynyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Hovioikeuden enemmistön mukaan yhdenvertaisuus merkitsee myös vakaumusten yhdenvertaista kohtelua.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan hallituksen tulisi nyt ryhtyä lainsäädäntötoimiin asian korjaamiseksi. Pimiä huomauttaa, että puolustusministeriön asettama toimikunta piti jo vuonna 2007 totaalikieltäytyjien kohtelua epäyhdenmukaisena perustuslain kanssa.

Rangaistuksesta vapautettu mies ilmoitti elokuussa 2015 kieltäytyvänsä siviilipalveluksesta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa hän vetosi sodanvastaiseen vakaumukseensa sekä siihen, että Jehovan todistajat voidaan vakaumuksen perusteella vapauttaa siviilipalveluksesta. Käräjäoikeus tuomitsi miehen 173 päivän vankeuteen helmikuussa 2016.

Jehovan todistajia koskeva erityislaki säädettiin aikanaan poikkeuslakina perustuslain säätämisjärjestyksessä. Näin siksi, että lain todettiin olevan ristiriidassa hallitusmuodon yhdenvertaisuussäännöksen kanssa. Lain perustelujen mukaan totaalikieltäytyjät tuolloin lähes poikkeuksetta kuuluivat Jehovan todistajien uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Keskustelua aiheesta

Jaakonsaari: Suomelle kaavailtu lisämeppi kuuluisi Euroopan ainoalle alkuperäiskansalle

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) ehdottaisi yhtä Britannialta Suomelle vapautuvaa parlamenttipaikkaa saamelaisille. Jaakonsaari kertoo näkemyksensä Twitterissä samalla, kun hän kommentoi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) Helsingin Sanomissa julkaistua kirjoitusta.

EU:n jäsenmaiden enemmistö kannattaa Britannialta vapautuvien parlamenttipaikkojen jakamista uudelleen. Sipilä totesi perjantaina Helsingin Sanomissa, että lisäpaikkoja jaettaessa kuunnellaan myös omaa parlamenttiedustajaa haluavia ahvenanmaalaisia.

– Parlamenttipaikkojen lisääminen edellyttää Eurooppa-neuvoston yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin hyväksyntää. Mikäli Suomi saa yhden lisäpaikan, pidän huolen siitä, että asiassa kuullaan myös ahvenanmaalaisten näkemyksiä, Sipilä kirjoitti.

– Minä ehdottaisin paikkaa Euroopan ainoalla alkuperäiskansalle saamelaisille, Jaakonsaari kirjoittaa puolestaan Twitterissä.

Euroopan unionin tulevaisuus on esillä tällä viikolla pidettävässä unionin päämiesten ylimääräisessä huippukokouksessa Brysselissä, jossa käsitellään vuosien 2021–2027 rahoituskehyksiä ja institutionaalisia kysymyksiä.