Ulkoasiainvaliokunnan matkalta USA:sta palannut Heinäluoma: ”Tässä on laitoja ryskytelty ehkä turhan innostuksen takia”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Hallituksessa, jonka pitäisi olla lähinnä eduskuntaa, eduskunnan kanssa asiointi unohtuu, kansanedustaja Eero Heinäluoma kummastelee.

Kansanedustaja Eero Heinäluoman (sd.) mukaan Suomen arvostus USA:ssa näyttää vuosi vuodelta nousevan erityisesti turvallisuuspoliittisessa mielessä.

Näitä viestejä tuli eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan Yhdysvaltain vierailun aikana niin turvallisuuspolitiikan tutkijoilta kuin USA:n asevoimienkin edustajilta.

Ulkoasiainvaliokunta teki marraskuun alussa jokavuotisen matkansa Washingtoniin ja New Yorkiin.

– Meidän puolustusjärjestelmäämme on alettu ymmärtää USA:ssa – asevelvollisuusarmeija, iso reservi, hyvä suorituskyky, Heinäluoma listaa.

Amerikkalaiset ovat nähneet läheltä suomalaisten toimintaa niin kriisinhallintatehtävissä Afganistanissa kuin sotaharjoitusten yhteydessä.

– Matkan aikana tuli sellaistakin viestiä, että Baltian maiden tulisi ottaa lisää oppia Suomesta eli satsata omaan suorituskykyyn enemmän kuin huutaa apua Atlantin takaa.

– Kyllä Yhdysvalloissa selvästi vahvistuu ajattelu, jossa Suomen hyvä puolustuksen suorituskyky, halu pysyä sotilasliittojen ulkopuolella sekä halu tehdä yhteistyötä Naton kanssa nähdään positiivisena asiana. Suomessa vierailleen James Mattisin viesti oli myös tärkeä, eli Yhdysvallat kunnioittaa Suomen päätöstä pysyä sotilasliittojen ulkopuolella, Heinäluoma sanoo.

– Suomen Nato-kumppanuusyhteistyö on mennyt eteenpäin ja nyt Yhdysvalloissakin on paljon niitä, jotka arvostavat Suomen rakentavaa roolia. Suomen vakiintunut linja toimii Pohjolassa vakauttajana ja se on myös USA:n kannalta myönteinen asia.

”Kauppapolitiikassa muutos on hämmentävä.”

Yhdysvaltain ulkopolitiikan jakaantuneisuus konkretisoitui Eero Heinäluomalle USA:n matkan aikana. Presidentti Trumpilla on omat linjauksensa. Ne elävät voimakkaasti ajassa ja erityisesti Pohjois-Korean kriisissä niiden on nähty myös vaihtelevan.

– Toisaalta on Yhdysvaltain turvallisuuskoneiston linja, joka näyttää jatkavan maan viime vuosien pitkää linjaa, Heinäluoma summaa vierailun havaintoja.

Kun Trumpilla on halu tehdä henkilökohtaisia ratkaisuja ja hakea diilejä, turvallisuuspolitiikkaa käytännössä tekevät painottavat Yhdysvaltain pitkän ajan sitoumuksia.

– Yksi asia on kuitenkin yhteinen. Se on America first -ajattelu, erityisesti kauppapolitiikassa Yhdysvaltain oman edun, jossain määrin protektionistisen edun ajaminen on voimistunut. Kauppapolitiikassa muutos on hämmentävä. Yhdysvallat, joka on ollut koko sodanjälkeisen ajan suuri vapaakaupasta hyötyjä, on nyt kääntänyt kelkkansa.

Käytännön turvallisuuspoliittisessa toimissaan USA on edelleen sitoutunut Eurooppaan. Tästä kertonee sekin, että Nato on alkanut juuri valmistella Eurooppaan kahta uutta esikuntaa.

”USA:lla on neljä kriisiä päällä.”

Heinäluoman mukaan puolustusminsteri James Mattisin rooli on korostunut turvallisuuspolitiikassa. Hän on tyyppi, joka pärjää Trumpin kanssa. Koko turvallisuuspolitiikan alueella Mattis on tällä hetkellä todennäköisesti vaikutusvaltaisin henkilö. Voikin sanoa Mattisin hiljattaisen Suomen vierailun osuneen hyvään aikaan.

Sen sijaan ulkoministeriön rooli USA:ssa on pienentynyt. Sen henkilökuntaa supistetaan eikä kaikki nimityksiä toteuteta.

– Ulkoministeri Rex Tillersonin kanssa Trumpilla on ollut julkisia ja puolijulkisia yhteydenottoja.

Ylipäänsä Heinäluoma toteaa, ettei Yhdysvaltain uuden hallinnon ulkopolitiikka ole Trumpin ensimmäisen presidenttivuoden aikana hahmottunut kovin hyvin.

– Selvää on, että Venäjä-tutkimukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Trump ei ole päässyt toteuttamaan omaa ulkopolitiikkaansa. Siihen kuuluu pyrkimys hakea Venäjästä kumppania kriisien ratkaisuun. USA:lla on neljä kriisiä päällä – Pohjois-Korea, Syyria, Iran ja Ukraina. Kaikissa niissä Trump haluaisi Venäjästä kumppanin ongelmien ratkaisuun.

Kongressi on perinteisemmällä linjalla ja huolissaan Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Kongressissa Venäjää ei nähdä kumppanina vaan pikemminkin ongelmana. Kongressin ja Trumpin välillä on useistakin asioista johtuva iso jännite, mikä osaltaan halvaannuttaa USA:n ulkopolitiikkaa.

”Suomi on ankkuroinut asemansa erittäin selkeästi.”

Suomessa Ulkopoliittisesta instituutista (Upi) on viime päivinä herätelty keskusteltua, onko Suomi ja missä mielessä enää sotilaallisesti liittoutumaton maa ja onko liittoutumattomuus menettänyt merkitystään.

Suomi on syventänyt laajalti puolustusyhteistyötään ja kietoutunut eri tavoin läntiseen turvallisuusjärjestelmään.

Heinäluomalla on selkeä kanta asiaan. Suomi on sotilasliittoihin kuulumaton maa.

– Sotilasliittoon kuulumattomuuden käsite on selvä. Suomi on ankkuroinut asemansa erittäin selkeästi. Suomi ei kuulu sotilasliittoon eikä sillä ole siihen kuuluvia velvoitteita. Yhteistoiminta, jota tehdään, on kaikille edullista, se ylläpitää Suomessa puolustusvoimien toimintakykyä ja yhteistyökykyä myös kriisinhallinnassa. Se ei tarkoita sotilasliittoon kuulumista ja tämä on kaikkialla, myös Yhdysvalloissa selvä asia.

– Minusta näyttää siltä, että meidän asema on hyvin vakiintunut ja tänä päivänä enemmän hyväksytty kuin muutama vuosi sitten. Eurooppalainen yhteistyö ja yhteistyö Ruotsin kanssa kehittyy. Natonkin kanssa tehdään enemmän yhteistyötä, mutta se ei tarkoita jäsenyyttä eikä sen mukanaan tuomia velvoitteita.

”Liittovaltiomalleille ei ole Euroopassa kysyntää.”

EU:ssa puolustuspoliittinen ulottuvuus syvenee niin kutsutun Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) kautta.

Heinäluoma painottaa, että EU on kehittyvä yhteisö, joka elää ajassa ja muuttuu sen mukana. Välillä mennään talous edellä, välillä ulkopolitiikka ja nyt katseet ovat puolustuksessa.

– Nyt puolustusulottuvuus ottaa uusia askeleita. Unioniin on sisään rakennettuna tiivistyvän integraation logiikka. Samaan aikaan on syytä tunnustaa, että kansallisvaltiot ovat edelleen voimissaan ja liittovaltiomalleille ei ole Euroopassa kysyntää. Lähivuosikymmeninäkin kehitys tapahtuu kansallisvaltioiden kautta ja sitä kautta tulee tiettyjä reunaehtoja myös puolustuksen kehittämiseen.

PRY:n Heinäluoma näkee kuitenkin vaatimattomaksi hankkeeksi. Se ei ole suuri puolustuspoliittinen harppaus.

– Kyseessä on enemmänkin yhteinen alusta kuin käänteentekevä muutos. Siihen alustaan voidaan myöhempinä vuosina liittää uusia yhteistyöhankkeita. Suomen kannalta EU-yhteistyö on liki yksinomaan positiivista. Meillä on hyvin paljon enemmän voitettavaa kuin hävittävää. PRY sopii meille, siinä kukin EU-maista voi päättää, mihin yhteiseistä hankkeista tulee mukaan.

”Jatkossakin joka maalla on oma armeijansa.”

PRY:hyn kuuluu esimerkiksi yhteistyö puolustustarvikkeiden hankinnassa.

Heinäluoma katsoo, että tavallansa PRY toteutta yhteistyövaraista turvalisuutta ja verkottuvaa yhteistyötä, jonka puolesta liputettiin muun muassa SDP:n vuoden 2010 turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa

– Tulee uusia yhteistyön mahdollisuuksia puolustushankinnoista kyberulottuvuuteen ja kaikkeen siltä väliltä. Mutta jatkossakin joka maalla on oma armeijansa. Niiden yhteisen suorityskyvyn kehittämisestä on kyse.

– Iso asia on se, voidaanko puolustuspoliittisella työnjaolla poistaa EU-maiden puutteita koskien esimerkiksi kuljetuskapasiteettia, jossa eurooppalaiset ovat edelleen riippuvaisia Yhdysvalloista. Sama koskee myös vaikkapa lentokoneiden ilmatankkausta ja strategista tiedustelua, jotka eivät ole millään EU-maalla kunnossa.

”Puolustuspolitiikka ei kuitenkaan sovi oikein irtiottoihin.”

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) oli toissapäivänä puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana. Kyse oli siitä, miten hyvin eduskuntaa ja tasavallan presidenttiä on informoitu, kun Suomeen kaavaillaan suurta sotaharjoitusta muutaman vuoden päästä.

Heinäluoma ei ole lainkaan tyytyväinen Jussi Niinistön toimintaan.

– Tässä on laitoja ryskytelty ehkä turhan innostuksen takia. Puolustuspolitiikka ei kuitenkaan sovi oikein irtiottoihin eikä muutenkaan kenenkään profiilihankkeeksi. Siinä varsinkin pienellä maalla keskinäinen yhteistoiminta ja eduskunnan ja kansalaisten hyvä infomointi ovat välttämättömiä asioita.

Heinäluoma näkee laitojen kolistelussa kuitenkin mahdollisia hyviäkin seurauksia.

– Uskon, että tämäkin on kuitenkin omiaan vahvistamaan eduskunnassa sitä henkeä, että halutaan tehdä asiat yhdessä sopien.

”Kummallinen piirre hallituksessa.”

Tasavallan presidentin Heinäluoma katsoo vahvistaneen ”turvallisuuspolitiikan nurkkaa”, jossa eduskunta halutaan pitää vahvasti asioissa mukana.

– Minusta se on myönteinen asia, se lisää parlamentaarisen yhteisymmärryksen syntymistä. Presidentti Halonenhan tapasi jo eduskunnan valiokuntia ja Niinistö on vienyt sen vielä säännöllisemmäksi. Se on hyvä kehityssuunta ja siitä ei ole mitään haittaa kenellekään. Presidenttiehdokas Tuula Haatainen on johdonmukaisesti tukenut tätä eduskunnan roolia korostavaa linjaa.

– Kummallinen piirre sen sijaan on se, että hallituksessa, jonka pitäisi olla lähinnä eduskuntaa, eduskunnan kanssa asiointi unohtuu, vaikka ministerit itsekin ovat kansanedustajia. Tuntuu, että presidentti Niinistö muistaa paremmin eduskunnan kuin Valtioneuvoston linnassa, Kasarmitorilla tai Katajanokalla työskentelevät kansanedustajat, Heinäluoma sanoo ja viittaa puolustusministeriöön ja ulkoministeriöön.

”Enemmän kuin 20%:n mahdollisuus.”

Palataan vielä kansainvälisiiin ympyröihin. USA:n neljästä ongelmamaasta Pohjois-Korea on ollut viime aikoina paljon esillä.

– Pohjois-Koreassa pelataan korkeilla panoksilla. Siellä sodan uhka on todellinen, enemmän kuin 20 %:n mahdollisuus. Viime viikot ovat olleet sillä tavalla positiivisia, että uusia ohjuskokeita ei ole tehty. Emme tiedä, mitä kaikkea siellä tapahtuu. Se on suljettu maa.

Heinäluoma pohtii, että ensi kevät saattaa olla ratkaisevaa aikaa Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen tilanteessa. Silloin pitäisi viimeistään joitakin ratkaisuja ja näköaloja syntyä.

– Oletan niin, että Pohjois-Korean ohjusohjelman eteenpäinmenossa, jotta kykyä iskeä Yhdysvaltain länsirannikolle ei synny, puhutaan kuukausista, ei vuosista. Voi olettaa, että Trumpilla on halu ratkaista asia ennen Yhdysvaltain välivaaleja marraskuussa 2018.

Heinäluoma muistuttaa myös, että tutkimus Trumpin ja hänen tiiminsä vaalikampanjan aikaisista Venäjä-yhteyksistä odotetaan valmistuvan keväällä. Sekin voi vaikuttaa Donald Trumpin toimintakykyyn.

Keskustelua aiheesta

Tehokkaan katumisen vastalause eduskuntaan kesken pikkujoulujen – SDP:n Harakka: ”Saa nähdä, saapuvatko hallituspuolueiden edustajat paikalle”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunta käsittelee täysistunnossaan iltamyöhällä SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten yhteistä vastalausetta, jossa halutaan nostaa veronkiertäjille rangaistuksena määrättävät veronkorotukset Ruotsin tasolle. Hallituksen esityksessä rangaistuksena tehtäviä veronkorotuksia halutaan laskea nykytasosta. Useimmat verolaiminlyönnit eivät ylitä rikoskynnystä, jolloin veronkorotus on ainut mahdollinen sanktio.

– Nostimme lokakuussa kyselytunnilla esiin hallituksen esityksen, jonka seurauksena veronkiertäjille rangaistuksena määrättävät veronkorotukset uhkaavat pudota puoleen nykytasosta. Asiaa puitiin verojaostossa yli kuukausi ja moni asiantuntija jakoi huolemme. Hallituspuolueiden edustajat eivät kuitenkaan taipuneet. Veronkierrosta, jonka törkeys ei riitä rikosilmoitukseen, määrätään jatkossa veronkorotus, joka on neljäsosa Ruotsiin verrattuna, SDP:n kansanedustaja Timo Harakka kirjoittaa Facebookissa.

Erityisen alhainen veronkorotus olisi tilanteissa (0,5 %), joissa verovelvollinen ilmoittaa puuttuneet tulot jälkikäteen oma-aloitteisesti. Tätä alennettua veronkorotusta kutsutaan tehokkaan katumisen sääntelyksi, vaikka esitys on tältä esiin toisenlainen kuin kaksi vuotta sitten tehty esitys, jossa tehokkaat katujat olisivat välttyneet kokonaan rikosseuraamuksilta.

SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten yhteisillä ehdotuksilla parannettaisiin Harakan mukaan verohallinnon, poliisin ja syyttäjälaitoksen yhteistyötä, jotta verorikosepäilyt tutkitaan huolella. Puolueet esittivät myös verotuksen oikaisupäätösten julkisuuden lisäämistä.

– Ehdotuksistamme keskustellaan iltamyöhään eduskunnan täysistunnossa. Saa nähdä, saapuvatko hallituspuolueiden edustajat paikalle puolustamaan veronkiertäjien hellää kohtelua, Harakka kirjoittaa.

Useat eduskuntaryhmät järjestävät torstaina illalla pikkujoulunsa. SDP tiedotti iltapäivällä peruvansa tälle illalle kaavaillut jouluglöginsä.

Keskustelua aiheesta

SDP:n ryhmä pettynyt nollasopimuksia koskevaan lakiesitykseen

Sosialidemokraattien työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kansanedustajat ovat pettyneitä hallituksen esitykseen nollatyösopimuksia koskeviksi lainmuutoksiksi. Edustajat pitävät hyvänä sitä, että oikeudesta esimerkiksi sairausajan palkkaan ja irtisanomisajan palkanmaksuun tulee kirjaukset lakiin. Lakiesityksen nähdään kuitenkin jäävän merkittävästi vajaaksi kriittisimmissä kohdissa.

– Työnantajan oikeus tehdä nollasopimuksia kirjataan nyt lakiin, mikä vahvistaa näiden hyvin epätasapainoisten sopimusten asemaa, toteaa SDP:n kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov.

– Valmistelussa on myös ilmeisesti ollut mukana aitoa pyrkimystä rajoittaa nollasopimusten väärinkäyttöä tilanteissa, joissa työn tarve ei tosiasiassa perustele nollasopimusten käyttöä. Valitettavasti lakiteksti on kuitenkin päädytty kirjoittamaan niin ympäripyöreästi, että työntekijän on tosiasiassa hyvin vaikea toteuttaa oikeuksiaan tällaisessa tilanteessa, Filatov korostaa.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen pitää hyvin valitettavana, ettei hallitus tarttunut vahvemmin nollasopimusten ongelmiin.

– Nollasopimuksilla työskenteleville ei edelleenkään tule suojaa sitä vastaan, että työnantaja mielivaltaisesti lakkaa tarjoamasta työtä. Näin nollasopimusta voidaan edelleenkin käyttää työsuhdeturvan kiertämiseen. Uusi laki jättää siis yhä epätasapainoon työnantajan oikeudet ja työtekijän velvollisuudet, Mäkisalo-Ropponen sanoo.

Lakiesitykseen on kirjattu näkyviin joitain nykyisiä vallitsevia laintulkintoja, mutta myös joitain sisällöllisiä parannuksia lainsäädäntöön on tulossa, mistä valiokuntaryhmä antaa tunnustusta.

– Kuitenkin esimerkiksi nollatyösopimuksella tekevän oikeus lisätunteihin jää valitettavasti lakiesityksessä käsittelemättä, vaikka tämä on käytännössä ollut suuri ongelma nollatyösopimuksella työskentelevien kohdalla, muistuttaa kansanedustaja Ilmari Nurminen.
– Samoin auki jää oikeus esimerkiksi sairasajan palkkaan voimassa olevan työvuoroluettelon  ylittävältä osalta.

Sosialidemokraattinen valiokuntaryhmä katsoo, että lakiin tarvittaisiin selkeämmät rajat ja suoja nollatuntisopimuksella työskenteleville. Ryhmä tunnistaa sinänsä tarpeen joustaville työaikamuodoille työelämässä, mutta katsoo, että nollatuntisopimuksia ei pidä olla oikeutta käyttää muuta kuin työvoiman tarpeen sitä nimenomaisesti vaatiessa. Edustajat katsovat, että vakiintunutta oikeuskäytäntöä edustava työajan vakiintumisen periaate olisi myös tullut kirjata lakiin.

Elokuva- ja tv-alalle sopu – työnseisaus peruuntuu

Kuva: Foto: Juuli Aschan © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017
Tuntematon sotilas mallia 2017. Rokka & Koskela (Eero Aho & Jussi Vatanen).

Elokuva- ja tv-tuotantoa uhannut lakko peruuntui torstaina, koska työriidan osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sijaisen Jukka Ahtelan sovintoesityksen.

Työnseisausta oli kaavailtu perjantaiksi, ja kohteena olisivat olleet kaikki Suomen elokuva- ja tv-tuotantoyhtiöt. Journalistiliitto sekä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto olivat julistaneet myös ylityökiellon, joka nyt päättyi.

Palvelualojen työnantaja Palta kertoi, että uusi sopimus on pituudeltaan 26 kuukautta ja päättyy vuoden 2019 lopussa. Palkkoja korotetaan ensimmäisenä sopimusvuonna 1,2 prosenttia. Toisena sopimusvuotena palkkoja korotetaan 1,7 prosenttia, joka koostuu 1,2 prosentin yleiskorotuksesta ja 0,5 prosentin paikallisesta erästä. Palkoista voidaan sopia myös kokonaan paikallisesti.

”30 prosentin irtisanomisraja on suuri riski” – Valiokunnassa vastalause, 15 %, ”Lex Meri-Lapin” ehtoihin

Kuva: lehtikuva / panu pohjola
Länsi-Pohjan keskussairaalan aula ja neuvonta Kemissä 13. marraskuuta 2017. Meri-Lapin alueen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat päättävät maanantaina terveysyritys Mehiläisen kanssa perustettavasta yhteisyrityksestä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai torstaiaamuna alkoholilakimietintönsä ohella valmiiksi myös mietinnön lakiesityksistä, jolla pyritään kiristämään kuntien mahdollisuuksia tehdä ulkoistuksia ja investointeja sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kyseessä on väliaikainen vuoden 2020 loppuun voimassa oleva niin sanottu uusi rajoituslaki, jonka keskeisenä pontena voidaan pitää Meri-Lapin kuntien kaltaisten suunnitelmien estämistä. Meri-Lappi on päättänyt ulkoistaa kokonainen keskussairaala yksityiselle palvelutuottajille Mehiläiselle. Laista on käytetty myös nimeä ”Lex Meri-Lappi”.

Lain on siis tarkoitus estää sote-palveluiden laajamittaiset ulkoistukset, ennen kuin varsinainen sote-uudistus astuu voimaan.

Uudella rajoituslailla on tarkoitus pidentää nyt voimassaolevaa lakia ulkoistuksista ja investoinneista, joka on voimassa vuoden 2019 loppuun.

Samalla laissa olevaa irtisanomisehtoa esitetään tiukennettavaksi siten, että kuntien ja kuntayhtymien tekemiin ulkoistussopimuksiin pitäisi laittaa irtisanomisehto aina silloin, kun ulkoistus koskisi yli 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän vastuulla olevista sote-palveluista ja kun sopimus jatkuisi vuotta 2020 pitemmälle.

Mikäli kyseiset ulkoistusehdot täyttyvät, kuten esimerkiksi Meri-Lapin ja Mehiläisen tekemässä sopimuksessa, tulevilla maakunnilla olisi sopimuksesta huolimatta oikeus irtisanoa sopimus korvauksetta.

Vastalauseessa esitetään, että ulkoistuksen rajaksi asetettaisiin 15 prosenttia hallituksen esittämän 30 prosentin sijasta.

Kansanedsutaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Anneli Kiljunen (sd.) on kuitenkin tyytymätön hallituksen esittämään prosenttirajaan. Hän jättikin esityksestä vastalauseen, jossa kyseinen prosenttiraja asetettaisiin vieläkin tiukemmaksi. Vastalausetta tukivat valiokunnassa istuvat opposition edustajat, lukuunottamatta Arja Juvosta (ps.).

Vastalauseessa esitetään, että ulkoistuksen rajaksi asetettaisiin 15 prosenttia hallituksen esittämän 30 prosentin sijasta.

Kiljunen kertoo Demokraatille olevan tärkeää, että rajaksi saadaan tarpeeksi pieni prosentti. Tällöin strategisesti tärkeitä yksiköitä, kuten kirurgisia- tai päivystysyksiköitä, ei voida ulkoistaa kokonaisuudessaan.

– 30 prosentin irtisanomisraja on suuri riski, sillä se mahdollistaa esimerkiksi kokonaisten päivystysyksiköiden ulkoistamisen. Alemmalla 15 prosentin rajalla tämä ei olisi mahdollista, hän totesi

– Kun järjestämisvastuu lopulta siirtyy sote-uudistuksen myötä maakuntien järjestettäväksi, on tärkeää, että maakunnalla on mahdollisuus suunnitella ja rakentaa koko soten rakenne.

Mikäli prosenttiraja pysyy 30 prosentissa, näin ei välttämättä ole.

Lisäksi Kiljunen huomauttaa, että mikäli strategisesti tärkeitä yksiköitä ulkoistetaan, mutta yksityinen palveluntuottaja ei syystä tai toisesta palveluita kykenisikään tuottamaan, jo ulkoistetun palvelun siirtäminen takaisin julkiselle puolelle voi osoittautua mahdottomaksi.

– Esimerkiksi henkilökunta ja tilat olisivat saattaneet jo kadota, eikä julkinen toimija enää saisi tuotettua perustuslain edellyttämiä palveluita kansalaisille.

Lakiesitys vastalauseineen siirtyvät eduskunnan ensimmäiseen käsittelyyn myöhemmin torstaina.

SDP perui jouluglögit – alkoholilain käsittely ajoi edelle

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

SDP:n eduskuntaryhmä ilmoitti peruvansa illalle suunnitellut jouluglögit. Eduskunnan väelle ja toimittajille tarkoitettujen glögien piti alkaa kello 18. Ratkaisuun päädyttiin, sillä eduskunnassa käsitellään noin kello 19:30 alkaen hallituksen ajamaa alkoholilakia.

– Ryhmän kansanedustajat haluavat keskittyä tälle illalle tulleeseen alkoholilain käsittelyyn, ryhmä kertoi tiedotteessaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai aikaisemmin torstaina valmiiksi mietintönsä alkoholilaista. Näin alkoholilaista keskustellaan jo tänään torstaina eduskunnassa. Äänestykset prosenttirajoista ovat mitä todennäköisimmin huomenna.

Hallituspuolueet ovat päättäneet, että kansanedustajilla on omantunnonvapaus äänestää vähittäismyynnissä sallittavasta alkoholiprosentista.

Juttuun päivitetty kuva klo 15:01. Jutun otsikkoon vaihdettu tapahtuman nimeksi ”jouluglögit” ”toimittajagögien” tilalle. Juttua päivitetty klo 15:12.