Mielipiteet
12.10.2022 09:28 ・ Päivitetty: 12.10.2022 09:28
Ulkoistettu ruokailu on jo normi
Hyvinvointiyhteiskunnalta vaaditaan yhä laajempia ja laadukkaampia hyvinvointipalveluja. Vuosikymmenten perspektiiviä kun käyttää, muutokset ovat olleet varsin suuria. Oma ikäpolveni sai aterian jo koulussa. Se oli poikkeuksetta velliä, puuroa, kaalisoppaa, jauhelihakeittoa tai hernekeittoa. Päivän pääruoka syötiin kotona. Kun tapasin äskettäin koulutovereitani, totesimme että niillä eväillä olemme saaneet elää terveinä paljon pitempään kuin vanhempamme.
Voi tuntua yllättävältä huomata, että yhteiskunta jo on ottanut vastuulleen yksilöiden pääaterian tuottamisen niin päiväkodeissa, kouluissa kuin korkeakouluissa ja yliopistoissa. Äskettäin mediassa julkaistiin vaatimus, jonka mukaan yhteiskunnan tulee tuottaa opiskelijoille myös aamupala. Aamupalaa tarjotaan jo päiväkodeissa ja monissa kouluissa. Ympärivuorokautisissa palveluissa on tietenkin välttämätöntä huolehtia riittävästä päivittäisestä ravinnonsaannista.
Parhaillaan monet kunnat harkitsevat kouluruokailun valmistamisen ulkoistamista. Tätä vastustetaan. Kouluajan ruokailu on jo ulkoistettu pois perheiltä – eli tässä suhteessa mikään ei muuttuisi. Mietitäänpä vielä kuinka pitkälle perheet ovat itse ulkoistaneet ruuanlaittoaan. Eikös jo puoli Suomea syö ”Saarioisten äitien” valmistamaa ruokaa? Jos ulkoistamista haluaa vastustaa, homma kannattaisi ottaa haltuun jo siellä kotona.
Kysymys ei ole vain siitä mikä taho maksaa aterian. Kysymys on kunkin valitsemasta elämäntavasta, vastuustaakin. Painetta piisaa. Palvelujen ostaminen on haluttu nähdä yhteiskunnan näkökulmasta myönteisenä asiana; työllistämme näin väkeä ja saamme ”aikaa enemmän itsellemme”. On paradoksaalista, että samaan aikaan kun itse ulkoistamme ruokailua, hehkutamme kotiruuan ja perheen yhteisten ruokailujen merkitystä.
Niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin kodin ulkopuoliset harrastukset ovat lisääntyneet niin paljon, että yhteistä ruoka-aikaa arkisin ei juuri ole. Mikroaaltouunin avulla jokainen saa halutessaan ihan oman ruoka-ajan. Että tähän on tultu, ei ole yhteiskunnan syy. Voimme halutessamme ottaa myös tämän homman paremmin haltuun siellä kotona. Ehkä kodin ulkopuolisten harrastusten määrää voisi hiukan kohtuullistaa. Ahdistus ja kiirekin vähenisivät. Tulisi taas aikaa perheen yhteisille aterioille.
Näin ajattelee aito boomeri.
Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja v. 1991-2003 Vaasasta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.