Tutkimuksessa vertailtiin sairauspoissaoloja kolmen vuoden ajan.

Suomessa syntyneistä hoiva-alan työntekijöistä noin joka kolmas oli tänä aikana vähintään kerran poissa töistä yli kymmenen päivää sairauden vuoksi.

Sen sijaan Afrikasta, Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta muuttaneista työntekijöistä vastaava sairauspoissaolo oli vain joka viidennellä. Tutkimuksen mukaan kaikkein pienin riski sairauspoissaoloihin oli nimenomaan EU:n ulkopuolelta muuttaneilla työntekijöillä.

-  Tiedämme, että ulkomailla syntyneet hoiva- ja hoitotyöntekijät työskentelevät keskimääräistä useammin tehtävissä, jotka ovat jopa alan mittapuulla poikkeuksellisen kuormittavia, yliopistonlehtori Antero Olakivi Helsingin yliopistosta sanoo tiedotteessa.

-  Tämän olettaisi kasvattavan sairauspoissaolojen riskiä ja määrää.

TULOKSILLE on kuitenkin löydettävissä ymmärrettäviä selityksiä. Tutkijoiden mukaan on esimerkiksi mahdollista, että ulkomailla syntyneet alan työntekijät eivät käytä oikeuttaan sairauspoissaoloihin täysimääräisesti.

Aiemman tutkimuksen valossa tiedetään, että epävarmat työsuhteet ja työskentely kuormittavissa oloissa, joihin on vaikea saada sijaisia, lisäävät alan työntekijöiden riskiä sinnitellä töissä sairaana, tiedotteessa kerrotaan.

-  Edellä mainitut riskit voivat korostua ulkomailla syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden tilanteissa. Heissä on myös työntekijöitä, joiden oleskelulupa riippuu työssäoloehdon täyttymisestä, tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitokselta sanoo tiedotteessa.

-  Tämä lisää huolta työsuhteen jatkosta ja riippuvuutta työnantajasta, mikä puolestaan lisää sairaana työskentelyn riskiä.

Tutkijoiden mukaan on lisäksi mahdollista, että ulkomailla syntyneet alan työntekijät ovat terveempiä kuin Suomessa syntyneet.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Anne Kouvonen huomauttaa tiedotteessa, että tällaisia havaintoja on tehty Suomeen muualta muuttaneista työntekijöistä.

-  He ovat keskimäärin Suomessa syntyneitä terveempiä. Todennäköisesti sama pätee hoiva- ja hoitotyöntekijöihin, Kouvonen sanoo.

SAIRAUSPOISSAOLOJA tutkittiin Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteritietojen pohjalta. Aineisto kattoi yhteensä reilut 78  000 alan työntekijää.

Heistä noin joka kahdeskymmenes oli syntynyt ulkomailla. He olivat keskimääräistä pienituloisempia ja hieman keskimääräistä useammin nuoria sekä miehiä.

Tutkijoiden mukaan erot otettiin tilastollisissa analyyseissa huomioon, eivätkä ne selittäneet sairauspoissaoloissa havaittuja eroja.

Tarkastelussa oli lähi- ja perushoitajia sekä henkilökohtaisia avustajia. He työskentelivät muun muassa vanhusten kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa sekä terveydenhuollossa.

Sairaanhoitajat eivät olleet mukana tutkimuksessa. Lisäksi työntekijät, joilla oli vähintään kaksi työttömyyskuukautta tutkimuksen seurantajakson aikana, jätettiin pois tarkastelusta.