Suomi aloitti vuoden alussa vuoden kestävän kautensa Etyjin puheenjohtajamaana.

Valtonen puolusti Etyjin paikkaa ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden valvojana huolimatta sodista, jotka ovat monen mielestä asettaneet Etyjin olemassaolon kyseenalaiseksi.

Moni on ihmetellyt, mitä virkaa on kylmän sodan aikana perustetulla järjestöllä, jonka jäsenmaat Venäjä ja Ukraina ovat sodassa keskenään, eikä Venäjää ole pystytty pysäyttämään. Lisäksi useassa Etyjin osallistujamaassa demokratiatilanne on heikentynyt viime vuosina – puhumattakaan huolista siitä, millä tavalla Yhdysvalloissa aloittanut uusi republikaanipresidentti Donald Trump aikoo muuttaa maailmanjärjestystä.

ULKOMINISTERI vaati Venäjää muun muassa palauttamaan Ukrainaan vanhemmilleen kymmenet tuhannet Venäjälle viedyt ukrainalaislapset sekä vapauttamaan kolme Ukrainassa vangitsemaansa Etyjin viranomaista.

-  Venäjä on rikkonut jo kaikkia periaatteita, joihin se itse on sitoutunut, Valtonen lausui.

Venäjä ei kuitenkaan halua vetäytyä Etyjistä, sillä se haluaa pystyä vaikuttamaan järjestössä.

Valtonen kertoi Etyjin toiminnan olevan sodan aikana tärkeää muun muassa siksi, koska se kerää ja dokumentoi todisteita Venäjän ihmisoikeusrikkomuksista Ukrainassa.

Valtonen sanoi Suomen ohjelman keskittyvän yhteistyön vahvistamiseen ihmisoikeustyön, demokratian ja kansainvälisen oikeuden saralla sekä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.

ETYJIN pysyvässä neuvostossa ovat edustettuina järjestön 57 osallistujavaltiota ja 11 kumppanimaata.

-  On meidän kaikkien yhteinen tehtävämme varmistaa, ettei Etyj selviä vain 50 vuoden ikään vaan sitäkin kauemmin, Valtonen lausui.

Pian puheen alkamisen jälkeen kuulijoita hymyilytti Valtosen pieni kömmähdys, kun havaittiin, että ulkoministerillä oli ensin edessään väärä puhe.

Valtonen kertoi Suomen konkreettisista toimista kaudellaan, kuten uudesta rahastosta, jonka on määrä tukea järjestön toimintaa. Sen rahoittaminen perustuu osallistujavaltioiden vapaaehtoisuuteen.

SUOMEN ohjelman mukaan Helsinki+50 -rahaston tarkoituksena on tehostaa vapaaehtoisrahoituksen kanavoimista ja käyttöä Etyjin periaatteiden ja sitoumusten mukaiseen työhön ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi.

Suomessa järjestetään myös heinä- ja elokuun vaihteessa puheenjohtajuustapahtuma Etyjin 50-vuotispäivän kunniaksi, ja tapahtumaan osallistuu myös kansalaisjärjestöjä, Valtonen kertoi.

Kokoontuminen on merkityksellinen Suomelle siksikin, koska Etyjin edeltäjäjärjestö Etyk järjesti historiallisen ensimmäisen kokouksensa vuonna 1975 Finlandia-talossa.

Ayla Albayrak/STT