-  On vielä ennenaikaista sanoa, minkälaisia vaikutuksia tällä tulee olemaan toisaalta Venäjän johtoon, sen tilanteeseen tai myöskään hyökkäyssotaan Ukrainassa, hän sanoi.

Valtonen kommentoi tilannetta Luxemburgissa saapuessaan ensimmäistä kertaa EU-maiden ulkoministerien kokoukseen. Hän ennakoi Venäjän viime viikonlopun tapahtumien nousevan kokouksessa isosti esille.

OMALLE ulkoministeripestilleen Valtonen sai lentävän lähdön, kun palkka-armeija Wagnerin johtaja Jevgeni Prigozhin nousi juhannusviikonloppuna hetkellisesti kapinaan Venäjällä. Prigozhin veti kuitenkin joukkonsa takaisin ennen saapumistaan Moskovaan.

Valtonen nosti myös esille rajavartiolain päivityksen viime kesältä siinä tapauksessa, että Venäjällä syntyisi jatkossa levottomuuksia.

-  Vuosi sitten kesällä päivitettiin rajalakia, ja siinä on pykäliä, jotka mahdollistavat toimimisen erilaisissa tilanteissa, hän sanoi.

Ulkoministerien kokouksen asialistalla on useita muita Ukrainaan ja Venäjään liittyviä aiheita. Kokouksen alla on saavutettu sopu muun muassa 11. pakotepaketista Venäjälle sekä Euroopan rauhanrahaston kehysten nostamisesta 3,5 miljardilla eurolla.

EUROOPAN rauhanrahastosta on nimestään huolimatta mahdollistettu aseellista Ukraina-tukea. Diplomaattilähteiden mukaan ainoastaan miljardi 3,5 miljardin euron nostosta koskisi kuitenkin Ukrainaa.

Valtonen sanoi, että hän keskittyisi rahoituskehyksen sijasta konkreettisten pakettien sorvaamiseen. Hänen mielestään Ukrainan tuen kannalta oleellista on se, minkälaisia konkreettisia paketteja saadaan tehtyä.

Rauhanrahastosta lähtevän seuraavan maksatuserän kanssa löytyy yhä ratkottavaa muun muassa Unkarin ja Ukrainan keskinäisten kiistojen takia. Unkarilaispankin joutuminen Ukrainan mustalle listalle on hiertänyt maiden välejä jo jonkin aikaa, mikä vaikuttaa tilanteeseen.

VALTOSEN mukaan Suomen hallituksella on vahva tahto tukea Ukrainaa aseavulla ja humanitaarisella avulla sekä siviilikriisinhallinnan keinoin.

-  Ennen muuta aiomme nyt myös aika nopeallakin aikataululla tehdä suunnitelman Ukrainan jälleenrakentamiseksi yhdessä elinkeinoelämän kanssa, hän kertoi.

Yksi pitkään EU-pöydässä jatkunut keskustelunaihe on ollut se, että venäläisten jäädytettyjä varoja tai niistä saatavia sijoitustuottoja voitaisiin käyttää Ukrainan tukemiseen.

Valtonen sanoi pitävänsä ideaa ylätasolla erittäin hyvänä. Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeä löytää tähän Suomen kumppanimaiden kanssa oikeudellisesti kestävä tapa, joka kuitenkin mahdollistaisi jäädytettyjen varojen tai vähintään niiden sijoitustuottojen hyödyntämisen Ukrainan jälleenrakentamisessa.