Päätös on uhannut ulko- ja turvallisuuspoliittista kansalaiskeskustelua edistävän kansalaisjärjestön toiminnan jopa loppuvan tilanteessa, jossa Suomi on juuri liittynyt puolustusliitto Natoon.

-  Se on valitettava päätös Suomen Atlantti-Seuran kannalta. Päätös tuli tietoomme viime toukokuussa, Suomen Atlantti-Seuran pääsihteeri Terhi Suominen (kuvassa) kertoo STT:lle.

Suomisen mukaan yhdistys on sen jälkeen aktiivisesti hakenut ratkaisua eri tahojen kanssa. Hän sanoo, että rahoituskysymykseen on nyt löytymässä aiempaa pitkäjänteisempi ja vakaampi ratkaisu, mutta ei vielä avaa sitä tarkemmin.

SUOMEN Atlantti-Seura on vuonna 1999 perustettu poliittisesti riippumaton kansalaisjärjestö. Atlantti-Seuran tarkoitus on edistää transatlanttista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua, tutkimusta ja koulutusta Suomessa. Se kuuluu kattojärjestö ATA:aan (Atlantic Treaty Association), johon kuuluvat 37 maan Atlantti-Seurat.

Kansallisten Atlantti-Seurojen rahoitus tulee yleensä sekä ulko- että puolustusministeriöistä.

Suomen Atlantti-Seura on yrittänyt nyt etsiä ennen kaikkea yksityisiä rahoittajia, kuten säätiöitä, kertoo yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jani Kokko (sd.).

-  Mahdolliset eduskunnan joululahjarahat eivät tee toiminnasta pitkäjänteistä, jos sitä joka vuosi joutuu hakemaan ja arvuuttelemaan, että tuleeko vai eikö.

Hänen mukaansa Atlantti-Seurojen kattojärjestössä ollaan oltu varsin hämmentyneitä Suomen ratkaisusta.

MYÖS EDUSKUNNAN puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) on ollut huolissaan Atlantti-Seuran tulevaisuudesta.

Hän jätti asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle jo 25. kesäkuuta. Savolan mielestä Suomen Atlantti-Seura tarvitsee riittävän valtion tuen ja samalla sen asema osana Suomen Nato-jäsenyyttä tulee selkeyttää.

-  Uutena Naton jäsenmaana tämän tyyppisen kansalaiskeskustelun merkitys korostuu Suomessa. Useimmissa Naton jäsenmaissa paikallinen yhdistys on virallinen Nato-kumppani, ja sen rahoituksesta vastaa pääosin valtio, Savola sanoi tuolloin blogissaan.

Kokko on samaa mieltä kansalaiskeskustelun merkityksestä.

-  Eivät edes kaikki poliitikotkaan ymmärrä, mitä Nato-jäsenyys merkitsee, millaisia velvoitteita ja vastuita se loppujen lopuksi tuokaan.

ULKOMINISTERI Elina Valtonen (kok.) kertoi Savolan kirjalliseen kysymykseen heinäkuussa antamassaan vastauksessa, että Atlantti-seura on saanut valtionapua ulkoministeriön eräät valtionavut -momentilta. Kyseistä avustusta sai tänä vuonna 19 järjestöä, ja sen suuruus oli yhteensä noin miljoona euroa.

Valtosen mukaan ulkoministeriön on sopeutettava toimintaansa yhteensä noin 116 miljoonalla eurolla ensi vuonna, ja säästöjä on haettava monesta eri lähteestä.

Hän sanoo ulkoministeriön johdonmukaisesti kannustaneen siltä valtionapua hakeneita kansalaisjärjestöjä kehittämään toimintaansa ja varainhankintaansa siihen suuntaan, että ne eivät olisi niin riippuvaisia valtion myöntämistä avustuksista.

-  Atlantti-Seura ei ole yksin. Olen Eurooppalaisen Suomen puheenjohtaja ja meillä on sama tilanne, samoin YK-liitolla ja monella muullakin kansalaisjärjestöllä, jotka toimivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan kentässä, Kokko sanoo.

Hallitus on päättänyt lakkauttaa myös suomalaisten rauhanjärjestöjen avustukset.

Sanna Nikula / STT