Selvityksessä tarkasteltiin Suomen Palestiinan maaohjelmaan kuuluvia hankkeita sekä ulkoministeriön tukemia kansalaisjärjestöhankkeita, mutta ei humanitaarista apua. Lopputulos on, että hankkeiden riskienhallintamekanismit ovat toimineet suunnitellusti ja olleet riittävät.

Selvityksessä suositellaan, että Suomi jatkaa tukeaan. Joidenkin hankkeiden sopimusehtoja tulisi kuitenkin täydentää. Esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa tehtäviin sopimuksiin tulisi jatkossa kirjata velvoite noudattaa YK:n ja EU:n määräämiä pakotteita ja kieltää kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

-  Suomen kehitysyhteistyövaroin tukemassa opetuksessa ei sallita antisemitismiä. Opetuksen asianmukaisuutta tullaan tarkkailemaan jatkuvasti, sanoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) tiedotteessa.

Suomen tuki palestiinalaisalueille ohjataan YK-järjestöjen, EU:n, palestiinalaishallinnon opetusministeriön sekä tarkkaan valittujen kansalaisjärjestöjen kautta. Gazassa valtaa pitävä Hamas tai muut terroristijärjestöt eivät ole vastaanottajien joukossa.

Suomen nykyinen maaohjelma palestiinalaisalueilla on voimassa ensi vuoteen ja ensi vuoden aikana on määrä arvioida nykyisten ohjelmien tarkoituksenmukaisuus jatkoa ajatellen. Suomen rahoitus Palestiinan maaohjelmaan on noin seitsemän miljoonaa euroa vuodessa. Kehitysyhteistyön maaohjelman lisäksi Suomi antaa vuosittain noin viisi miljoonaa euroa humanitaarista apua YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA:lle.

UM:n selvityksessä todetaan, että palestiinalaishallinnon mahdollisuuksia toimia Gazassa voidaan arvioida vasta myöhemmin. Siellä toimivien hankkeiden sopeuttaminen edellyttää riskienhallintasuunnitelmia sekä mahdollisesti hankkeiden uudelleenkohdentamista esimerkiksi Länsirannalle.