Neuvoston 47 jäsenestä 28 äänesti päätöslauselman puolesta, kuusi sitä vastaan ja 13 pidättäytyi äänestämästä.

Suomi puolsi päätöslauselmaa. Se on ihmisoikeusneuvoston jäsenmaa vuosina 2022-2024. EU-maista päätöslauselmaa puolsivat myös Belgia ja Luxemburg.

Kyseessä on ensimmäinen ihmisoikeusneuvoston Gazan sotaa koskeva kannanotto.

Lisäksi tekstissä otetaan esiin kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICJ) varoitus siitä, että Gazassa kytee riski kansanmurhan toteutumisesta.

ULKOMINISTERIÖN poliittisen osaston päällikkö Petri Hakkarainen sanoo STT:lle, että päätöslauselman puoltaminen ei ollut muutos Suomen aiempaan kantaan. Lauselman asevientiä koskevassa kohdassa on mukana ehdollisuus siitä, että vienti olisi keskeytettävä, jos on syytä epäillä aseiden johtavan ihmisoikeusloukkauksiin.

-  Tämä on täysin linjassa meidän oman vientivalvontapolitiikkamme kanssa. Eli me joka tapauksessa arvioimme näitä vientitapauksia tapauskohtaisesti, ja jos siinä on ihmisoikeusriski, se on ulko- ja turvallisuuspoliittinen este vientiluvalle.

Hakkaraisen mukaan asevientiä koskevan kohdan muotoilut olivat aiemmissa versioissa erilaisia.

-  Oli meillekin tärkeää, että ne muotoilut muuttuivat. Siellä oli sellaisiakin muotoiluja, joiden takana meidän olisi ollut hyvin vaikea olla.

Hakkarainen korostaa myös sitä, että kyseessä on hyvin laaja vastuuvelvollisuuspäätöslauselma, jonka pääpaino on Gazan ihmisoikeustilanteessa. Asevienti oli vain pieni osa lauselmaa.

LUONNOSTEKSTIÄ viilattiin uutistoimisto AFP:n mukaan myöhään torstaina poistamalla sieltä useita viittauksia kansanmurhaan. Itse päätöslauselmassa kuitenkin ilmaistaan vakavaa huolta muun muassa Israelin viranomaisten lausunnoista, jotka voidaan katsoa kansanmurhaan lietsomiseksi.

Päätöslauselmassa ei erikseen nimetä äärijärjestö Hamasia, mutta siinä tuomitaan siviilien ottaminen kohteeksi myös viime lokakuun 7. päivänä sekä raketti-iskut Israelin siviilialueille.

Luonnoksessa vaaditaan myös kaikkien panttivankien vapauttamista heti.

Tekstissä vaaditaan myös, että kansainvälisen oikeuden vastaisesti toimineet asetetaan vastuuseen teoistaan.

ISRAELIN YK:n suurlähettiläs Meirav Eilon Shahar sanoi päätöslauselman olevan häpeällinen niin neuvostolle kuin koko YK:llekin. Ennen äänestystä hän sanoi neuvoston jäsenille, että kyllä-ääni päätöslauselmalle on samalla kyllä-ääni Hamasille.

Päätöslauselmaa vastaan äänestivät Argentiina, Bulgaria, Saksa, Malawi, Paraguay ja Yhdysvallat.

Yhdysvaltain edustaja Michele Taylor huomautti, ettei Israel ole tehnyt riittävästi välttääkseen siviilivahinkoja. Yhdysvallat ei Taylorin mukaan kuitenkaan voinut puoltaa tekstiä muun muassa siksi, ettei siinä erikseen tuomita Hamasia.