Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Unicef: Joka kahdeksas maailman tytöistä on joutunut alaikäisenä raiskauksen tai seksuaalisen ahdistelun uhriksi

iStock

Maailman tytöistä ja naisista 370 miljoonaa eli joka kahdeksas on kokenut raiskauksen tai seksuaalista ahdistelua ollessaan alaikäinen, käy ilmi YK:n lastenjärjestö Unicefin tuoreesta arviosta.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Kun mukaan luetaan “ilman kontaktia” tapahtuvat seksuaalisen väkivallan muodot, kuten verkossa tapahtuva tai sanallinen ahdistelu, uhrien määrä nousee 650 miljoonaan tai joka viidenteen.

-  Seksuaalinen väkivalta lapsia vastaan on tahra omassatunnossamme, sanoo Unicefin pääjohtaja Catherine Russell tiedotteessa.

-  Se aiheuttaa syviä ja pysyviä traumoja, usein jonkun sellaisen toimesta, jonka lapsi tuntee ja johon hän luottaa, paikoissa, joissa hänen pitäisi tuntea olonsa turvalliseksi.

Vaikka naisten ja tyttöjen kohdalla ilmiö on Unicefin mukaan yleisempi ja paremmin dokumentoitu, myös pojat ja miehet kokevat seksuaalista väkivaltaa. Arviolta noin joka yhdestoista eli 240-310 miljoonaa poikaa tai miestä on kokenut lapsuusaikanaan raiskauksen tai seksuaalista ahdistelua. Kun kontaktittomat ahdistelun muodot lasketaan mukaan, määrä nousee 410-530 miljoonaan.

Unicefin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta julkaistaan vastaavanlainen arvio. Tieto on osittain puutteellista, eikä sitä ole kattavasti saatavilla kaikista maista.

-  Tiedämme rajoitteet, mutta halusimme myös vihdoin antaa asialle näkyvyyttä lukujen kautta, sanoo Claudia Cappa Unicefin tilastoyksiköstä uutistoimisto AFP:lle.

SUURIN osa lapsuusajan seksuaalisesta väkivallasta tapahtuu aineiston mukaan nuorille, ja merkittävä piikki ajoittuu ikävuosiin 14-17.

Lapset ovat erityisen suuressa riskissä joutua seksuaalisen väkivallan kohteeksi epävakaissa olosuhteissa ja konfliktialueilla. Tällaisissa olosuhteissa enemmän kuin joka neljäs tyttö tai nainen on kokenut lapsena raiskauksen tai seksuaalista ahdistelua. Pääjohtaja Russellin mukaan raiskauksia ja sukupuolittunutta väkivaltaa käytetään konflikti-alueilla usein sota-aseina.

Seksuaalisesta väkivallasta selviytyneet kantavat Unicefin mukaan usein traumaansa aikuisuuteen, ja heillä on suurempi riski sukupuolitaudeille, päihteiden käytölle, sosiaaliselle eristäytymiselle ja mielenterveysongelmille. Heillä voi myös olla muita enemmän haasteita muodostaa terveitä ihmissuhteita.

Vaikutusten on havaittu olevan entistä pahempia, jos lapset pitävät kokemuksensa salassa pitkään, tiedotteessa kerrotaan.

Unicefin aineiston mukaan lapsiin kohdistuu seksuaalista väkivaltaa yli maantieteellisten, kulttuuristen ja taloudellisten rajojen.

Arvion mukaan seksuaalista väkivaltaa lapsena kokeneiden tyttöjen ja naisten osuus on Oseaniassa 34 prosenttia, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 22 prosenttia, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 18 prosenttia ja Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa 15 prosenttia. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa osuus on 14 prosenttia, Keski- ja Etelä-Aasiassa yhdeksän prosenttia ja Itä- ja Kaakkois-Aasiassa kahdeksan prosenttia.

Alueista määrällisesti eniten uhreja on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (79 miljoonaa), Itä- ja Kaakkois-Aasiassa (75 miljoonaa) ja Keski- ja Etelä-Aasiassa (73 miljoonaa).

UNICEFIN mukaan erityisesti poikien kokemuksista ja seksuaalisen väkivallan kontaktittomista muodoista on tietovajetta. Tiedonkeruuseen tulisikin järjestön mukaan investoida enemmän, jotta lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta saataisiin perusteellinen kuva.

Lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa voitaisiin Unicefin mukaan torjua muun muassa muuttamalla sosiaalisia ja kulttuurisia normeja, jotka mahdollistavat seksuaalisen väkivallan ja estävät lapsia hakemasta apua. Lapsille tulisi myös tarjota ikätasoista tietoa, jonka avulla he voivat tunnistaa seksuaalisen väkivallan ja ilmoittaa siitä.

Unicefin mukaan tulisi myös varmistaa, että jokaisella lapsiuhrilla on pääsy oikeutta ja paranemista tukeviin palveluihin, sekä vahvistaa lakeja ja sääntelyä lasten suojelemiseksi.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 11.31.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE