Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Unkari ja Ruotsi lämmittelivät luottamusta – tuloksena hävittäjäkauppa, Nato ei Orbanille enää ongelma

AFP / LEHTIKUVA / ATTILA KISBENEDEK

Unkari ostaa Ruotsilta neljä Saab Gripen -hävittäjää nykyisten 14:n lisäksi.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Asiaa koskeva sopimus allekirjoitettiin pääministeri Viktor Orbanin ja pääministeri Ulf Kristerssonin tapaamisen yhteydessä Budapestissä perjantaina. Samalla hävittäjiä koskevaa tukisopimusta jatkettiin kymmenellä vuodella vuoteen 2036.

Unkari on maksanut vähitellen vuonna 2006 vuokraamiaan 14:ää Gripen-konetta, jotka siirtyvät kokonaan Unkarin omistukseen vuonna 2026.

Unkarin parlamentin on määrä äänestää Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnista maanantaina. Orban antoi lehdistötilaisuudessa ymmärtää, ettei asiaan liity enää mitään ongelmia.

-  Maanantaina parlamentilla on istunto, ja teemme tarpeelliset päätökset, ja sitten tämä vaihe on saatu loppuun.

Orbanilta myös kysyttiin, mikä sai hänet muuttamaan mielensä Ruotsin hyväksymisestä. Pääministerin mukaan kyse ei ollut mielenmuutoksesta vaan prosessista, jossa Unkarin ja Ruotsin välille rakennettiin uudelleen luottamusta.

-  Muuten emme voi olla valmiita puolustamaan toisiamme ja kuolemaan toistemme puolesta, Orban perusteli.

ENNEN päivän tapaamista Orban sanoi radiohaastattelussa, että Unkarin ja Ruotsin on hyväksyttävä toistensa erilaisuudet.

Hänen mukaansa Ruotsi edustaa toisenlaisia arvoja kuin Unkari, jossa vallitsevat kristilliset perhekeskeiset näkemykset. Lisäksi Ruotsi haluaa Ukrainaan lisää sotaa, kun Unkari puhuu rauhan puolesta, Orban sanoi.

Kristersson oli lehdistötilaisuudessa Orbanin kanssa samoilla linjoilla maiden erimielisyyksistä.

-  Emme ole samaa mieltä kaikesta, mutta siitä olemme, että meidän täytyy työskennellä aktiivisemmin yhdessä, kun yhteistä maaperää löytyy.

Unkari jäi viimeiseksi ratifioijaksi sen jälkeen, kun Ruotsin ja Turkin välinen Nato-solmu viimein avautui ja Turkki ratifioi Ruotsin jäsenyyden tammikuussa.

Ruotsin kanssa yhtä aikaa Naton jäsenyyttä hakenut Suomi on ollut jo kymmenen kuukautta Naton jäsenmaa. Suomenkin jäsenyyden ratifiointia riiputtivat pisimpään Turkki ja Unkari.

UNKARIN parlamentin äänestyksen jälkeen ratifiointiasiakirja on vielä talletettava fyysisesti Yhdysvaltain ulkoministeriöön, minkä jälkeen pääsihteeri Jens Stoltenberg voi kutsua Ruotsin liittymään Naton jäseneksi. Parhaimmillaan sinikeltainen lippu voi nousta salkoon Naton päämajan edustalla Brysselissä jo ensi viikon lopulla.

Prosessia voi mutkistaa se, että Unkarin parlamentin on määrä hyväksyä niin ikään ensi maanantaina Katalin Novakin ero presidentin tehtävästä ja nimetä hänelle seuraaja tai sijainen, jonka allekirjoituksen Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointipäätös vaatii.

Uutista päivitetty klo 16.08 Kristerssonin kommentilla ja Nato-prosessin etenemisellä

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE