Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Upin Aaltola: ”Se kyllä sitten muistettaisiin, että Suomessa se paketti kaatui”

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Perustuslakivaliokunta päätti tänään niukalla ääntenenemmistöllä, että EU:n elpymispaketin hyväksyminen vaatii eduskunnassa 2/3 määräenemmistön.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Jos paketti ei menisi eduskunnassa läpi, se uhkaisi kaataa koko EU:n seitsenvuotisen budjetin paketin rinnalla. Ne on kytketty toisiinsa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ilmoitti tänään, että hänen ryhmänsä tukee EU:n elvytyspaketin hyväksymistä.

Kun hivenen tiedotustilaisuuttaan siirtänyt kokoomus tämän jälkeen kertoi äänestävänsä tyhjää, tällä hetkellä näyttää siltä, että elpymispaketti olisi saamassa 2/3 enemmistön eduskunnassa taakseen.

Yle kertoi eilen, että valtioneuvoston kanslia on arvioinut millaisia seurauksia olisi, jos Suomi tai jokin muu jäsenmaa hylkäisi EU:n elvytyspaketin. Suomi on myös kysynyt luottamuksellisesti näkemystä Euroopan unionin neuvoston oikeuspalvelusta.

Ylen tietojen mukaan neuvoston oikeuspalvelun yksi johtava virkahenkilö vastasi viikko sitten, että elvytyspaketin hylkääminen jossakin jäsenmaassa johtaisi ennennäkemättömään mainehaittaan ja poliittiseen paineeseen kyseiselle jäsenmaalle.

– Tämän kokonaisuuden kaatamisella olisi maanjäristyksen suuruinen vaikutus Euroopassa, varoitti puolestaan valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) Helsingin Sanomien mukaan.

– Tämä on vakava tilanne ja edellyttää nyt sitten eduskunnassa todella vakavaa pohdintaa sen suhteen, että ne vaikutukset, jos elpymispaketti tulisi hylättyä eduskunnassa, ovat todella kansantalouden mittakaavassa vakavia. Samalla ne vaikuttavat hylätyksi tullessaan merkittävästi Suomen kansainväliseen asemaan erityisesti Euroopan unionissa, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) sanoi Demokraatille.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo hänkin Demokraatille, että totta kai paketin kaatuminen Suomessa tuottaisi suurta tuskastumista Euroopassa.

Toisaalta Aaltola toteaa, ettei se olisi ennenkuulumatonta unionin päätöksentekoprosesseissa. Hän nostaa esiin muun muassa Ranskan kansanaäänetykseen vuodelta 2005, johon päättyi mittava eurooppalainen hanke EU:n perustuslaista. Vertailukohta on huomattavan iso.

Myös Saksan perustuslakituomioistuin on aiheuttanut pari kertaa harmaita hiuksia EU:ssa elpymispaketin läpimenoa toivoville. Nyt tuomioistuin ei ole estämässä sopimuksen ratifiointia, mutta se aikoo edelleen selvitellä elpymisrahaston laillisuutta.

Aaltola muistuttaa, että 750 miljardin euron elpymispaketti on iso ja ympäri Eurooppaa siihen kohdistuu paljon toiveita.

– Tuottaa suurta pettymystä, kun iso eurooppalainen hanke ajautuu nyt vähän kysymysmerkin alle, Aaltola jatkaa Suomen tämän päivän tilanteen seurauksista.

Aaltola kuitenkin painottaa uskovansa, että Suomen eduskunta ei lopulta kaada suurta EU-pakettia, vaan sille löytyy 2/3:n tuki.

”Tämä kyllä Brysselissä tiedostetaan.”

Aaltola kommentoi Suomen tilannetta ennen kuin selvisi, että kokoomus on päättänyt äänestää tyhjää elpymispaketista päätettäessä. Näin ollen tuoreiden tietojen mukaan pelkkien Marinin hallituksessa olevien puolueiden tuki riittäisi antamaan paketin läpimenolle 2/3 enemmistön.

Aaltola sanoi ennen kokoomuksen päätöstä, että perustuslakivaliokunnan päätöstä voi ajatella positiiviselta kannalta niin, että Suomessa isoille eurooppalaisilla linjapäätöksille vaaditaan 2/3 enemmistö perustuslakivaliokunnan näkökulmasta. Hän sanoo näkevänsä tapahtuneessa jonkinlaista ennakkotapauksen luonnetta. Tosin esimerkiksi Eurooppa-tutkija Timo Miettinen näki Demokraatin haastattelussa, että perustuslakivaliokunnassa olisi tapahtunut politisoitumista.

Aaltola sanoo, että Suomen tilanne tuo nyt esiin sitä, kansallisvaltioden tasolla on kuitenkin lopullinen päätös asiasta ja perustuslakivaliokunnalla entistä merkittävämpi rooli määritellä, milloin EU-tason uudistukset tarvitsevat määräenemmistöä.

– Pienetkään jäsenvaltiot eivät ole kumileimasimia. Tämä kyllä Brysselissä tiedostetaan, niin monta asiaa ja takkua on syntynyt jäsenvaltioiden sisäisissä prosesseissa ennenkin, Aaltola sanoo.

Aaltolan mukaan perustuslakivaliokunnan enemmistön tuki 2/3:n säätämisjärjestykselle korostaa myös sitä, että Suomi on usein luettu EU:ssa niin kutsuttujen niukkojen maiden ryhmään. Esimerkiksi niukkoja maita usein painottava kokoomus oli valiokunnassa 2/3 enemmistöllä päättämisen kannalla.

Nyt Aaltolan mukaan valiokunnan päätös korostaa sitä, että Suomen kansallinen linja on painottanut niukkuutta ja kapeampaa versiota solidaarisuudesta.

– Niukkuuden solidaarisuushan on sitä, että pidetään kuri raha-asioista ettei opetettaisi väärää esimerkkiä ja kuri löystyisi entisestään. Siksi pakettia on Suomessa vastustettu.

Aaltola toteaa, että pakettia puolustaneet ovat puolestaan korostaneet Suomen tukea Euroopalle hädän hetkellä ja samalla sitä, että paketin satsaukset osuvat innovaatiotalouteen ja vihreään talouteen, jotka ovat keskeisiä unionin tulevaisuudelle. Tämä kanta edustaa edellistä laajempaa solidaarisuuskäsitettä.

– Tässä on selkeästi tienhaaran paikka, mikä näkyy myös perustuslakivaliokunnan kannanotossa, Aaltola sanoo ja toteaa sen enemmistön kuitenkin arvioineen, että elpymisrahastosta päätettäessä poikkeama on sen verran suuri eurooppalaisesta traditiosta, että asia on katsottava isolla määräenemmistöllä.

Tosin julkisuuteen on kerrottu, että enemmistö perustuslakivaliokunnan käyttämistä asiantuntijoista katsoi, että päätöksen olisi voinut tehdä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

– Kuppi ei ole puoliksi tyhjä vaan sen voi nähdä olevan myös puoleksi täynnä, kun saadaan laajempi poliittinen rintama Suomessa asian taakse. Luulen, että Suomesta löytyy 2/3 eurooppalainen konsensus ja se lujittaa pohjaa, jota moni on epäillyt euroskeptisyyden aikakaudella, Aaltola sanoi ennen tietoa kokoomuksen äänestyskäyttäytymisestä.

Jos EU:n elpymispaketti kaatuisi Suomen vastustukseen, Aaltolan mukaan EU:n edessä olisivat monimutkaiset uudelleenneuvottelut.

– Se kyllä sitten muistettaisiin, että Suomessa se paketti kaatui, hyvässä ja pahassa vähän eri puolilla Eurooppaa.

”Hyvä pandemiatilanne on mahdollistanut Suomessa laajemman Eurooppa-kiistelyn.”

Aaltolan mukaan tästä seuraisi Suomelle tietynlainen maaprofiili niin kutsuttujen niukkojen maiden ryhmässä.

– Suomi menisi siellä jopa kärkeen Itävallan, Hollannin ja Ruotsin edelle, joissa maissa tämä asia on jäänyt koronateeman jalkoihin. Paradoksaalisesti hyvä pandemiatilanne on mahdollistanut Suomessa laajemman Eurooppa-kiistelyn.

Aaltola jatkaa, että EU on usein rakennettu kriiseissä eivätkä asiat ole kaatuneet välttämättä yhteen tapahtumaan. Aaltola sanoo, että esimerkiksi Irlannin, Tanskan tai Britannian hangoitteluun on vuosikausia löydetty ratkaisuja ja korvaavia menettelyjä.

– Rahan jakaminen saattaisi viivästyä, sitä kovasti eteläisissä jäsenmaissa tarvitaan. Sen varaan on paljon laskettu. Tosin samalla mennään maailmassa kohti nousukautta, joka saattaisi auttaa.

EU on ollut varsinkin Suomelle tärkeässä roolissa vaikkapa puolustusyhteisönä. Voi kysyä, voisiko Suomen yllättävä vastustus elpymispaketille aiheuttaa jonkinlaisia heijastusvaikutuksia myös tähän yhteistyöhön.

Aaltola tuntuu uskovan, että jossakin mielessä tämäkin voisi olla mahdollista. Hän kuitenkin jatkaa, että nimenomaan turvallisuuden saralla Suomi on ollut aktiivinen kehittelemään ratkaisuja.

– Se voi tarkoittaa sitä, että Suomen kantoja neuvotteluissa huomioidaan ehkä tulevaisuudessa tarkemmin eli kysytään, onko Suomi sitoutunut oikeasti asiaan laajemmin. Samalla isojen EU-linjojen taakse tarvitaan laajempi poliittinen tahtotila. Aaltolan mielestä kotimaassa kannattaa enemmän kiinnittää siihen huomiota, että neuvottelutulokset kelpaavat myös oppositiossa eri tahoille.

– Se tietysti vaatii hallitukselta poliittista pääomaa aika paljon. Tämä jättää tietyn jäljen suomalaisen EU-asioiden päätöksentekoon ja uuden ennakkotapauksen, miten asioita kannattaisi sumplia jatkossa eri valiokunnissa, Aaltola sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE