Hänen mukaansa lännen saamattomuutta ei voi selittää heikolla taloustilanteella tai Yhdysvaltain sisäpoliittisella tilanteella, vaan pohjimmiltaan kyseessä on epätietoisuus siitä, miten Venäjän kanssa pitäisi toimia nyt ja tulevaisuudessa.

-  Pitäisikö Venäjä murskata, riittäisikö sen heikentäminen, vai pitäisikö sille tarjota kompromissia, Moshes luettelee vaihtoehtoja.

Vaikka Ukrainasta on muodostunut kahden sotavuoden aikana entistä tärkeämpi kumppani lännelle, maa on kuitenkin edelleen läntisen turvallisuusyhteisön ulkopuolella.

LÄNNEN ajattelukulut ovat hänen mukaansa tuttuja jo vuodelta 2022, tosin Venäjän kärsimien raskaiden tappioiden vuoksi lännessä ei nyt tarvitse olla huolissaan Ukrainan pikaisesta kaatumisesta tai Venäjän hyökkäyksestä johonkin Nato-maahan.

-  Tällainen analyysi luo mukavan, joskin virheellisen tunteen siitä, että lännellä on yllin kyllin aikaa, Moshes toteaa.

Hänen mukaansa lännen pitäisi kuitenkin lopettaa vitkastelu ja alkaa toimia pikaisesti, sillä puolustushankintoja koskevat päätökset ovat jo myöhässä.

Ukrainan tappion sijaan länsimaissa on kuitenkin alettu kantaa huolta siitä, mitä Venäjän mahdollisesta tappiosta sodassa seuraisi, Moshes kirjoittaa, Hänen mukaansa huoli sodan eskaloitumisesta ydinaseiden käyttöön on sinänsä ymmärrettävä, mutta länsi panee ihmeen paljon painoa sille mahdollisuudelle, että Venäjä hajoaisi ja maan johto menettäisi ydinaseiden hallinnan.

-  On vaikea ymmärtää, miksi (presidentti Vladimir) Putinin hallinto menettäisi otteensa maasta, jossa oppositio on täysin tuhottu tai pakotettu maanpakoon, Moshes kirjoittaa.

MOSHES huomauttaa Venäjän ja Neuvostoliiton aiempien romahdusten 1917 ja 1991 olleen seurausta jostain muusta kuin häviöstä sodassa. Tappiot Krimin sodassa 1800-luvun puolivälissä ja sodassa Japania vastaan 1900-luvun alussa toimivat sen sijaan kimmokkeina uudistuksille Venäjällä.

Jos epäröinti ja huolenaiheet länsimaissa pysyvät Ukrainan suhteen ennallaan, Moshesin mukaan edessä on todennäköisesti tilanne, jossa konflikti päätyy puoliksi jäätyneeseen tilaan tämänhetkisille rintamalinjoille, Moshes ennustaa. Silloin Venäjä säilyttää maayhteytensä Krimille ja kykenee yhä uhkaamaan Ukrainan suuria kaupunkeja, jälleenrakennus ei pääse kunnolla alkamaan, Ukrainan EU- ja Nato-jäsenyysnäkymä karkaa kauemmaksi ja ulkomailla olevat pakolaiset asettuvat vastaanottajamaihin yhä pysyvämmin.

-  Edellä kuvattu saattaa kuulostaa synkältä, mutta on hyvä muistaa, että kyseessä on optimistinen skenaario. Vaihtoehtona on uusi, laajempi ja menestyksekkäämpi Venäjän hyökkäys useiden vuosien päästä – ellei jo vuoden 2024 jälkimmäisellä puoliskolla – jota Ukrainalla ja lännellä ei olisi päättäväisyyttä tai kykyä torjua, Moshes muistuttaa.