Pitkä etulinja on alttiina Venäjän erilaisille vaikutusyrityksille, myös sotilaallisille toimille. Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tuoreen julkaisun mukaan Nato voisi kuitenkin halutessaan kääntää itäisen sivustan muodostaman uhkan omaksi edukseen.

Tutkijoiden mukaan tämä tapahtuisi vahvistamalla puolustusta etulinjan eri alueilla ja rakentamalla uskottava yhtenäispelote yhdessä selustasta varmistettavan tuen kanssa. Näin Venäjälle luotaisiin strateginen ongelma ja tarve jakaa omia resurssejaan eri puolille etulinjaa.

Naton puolestaan pitäisi kyetä ja ryhtyä vastatoimiin, jos Venäjä aloittaisi vihamieliset toimet jollain etulinjan alueella.

TUTKIJAT tarkastelevat Naton etulinjaa arktisen alueen, Itämeren alueen ja Mustanmeren alueen kautta. Liittokunnan näkökulmasta Itämeren alue on tutkijoiden mukaan ensisijainen väylä Venäjän mahdolliselle sotilaalliselle paineelle Naton etulinjaa kohtaan.

Tutkijoiden peräämä puolustuksen ja pelotteen vahvistaminen edellyttäisi sotilaallisten voimakeskusten tai ”linnakkeiden” rakentamista jokaiselle kolmelle etulinjan alueelle. Käytännössä tämä tarkoittaisi Suomessa ja muissa etulinjan maissa olevien FLF-maajoukkojen vahvistamista siten, että ne olisivat taisteluvalmiita ja kykenisivät torjumaan Venäjän hyökkäyksen.

Alueellisten linnakkeiden rakentamisessa pitäisi hyödyntää Naton jäsenmaiden välistä työnjakoa niiden koko, sijainti ja sotilaalliset kyvyt huomioiden. Tämä tehostaisi Euroopassa hajallaan olevien kyvykkyyksien hyödyntämistä ja edistäisi eurooppalaisten liittolaisten pyrkimystä ottaa itse ensisijainen vastuu oman alueensa tavanomaisesta puolustuksesta.

TUTKIJOIDEN mukaan Natossa on jo liikuttu sotilaallisesti edellä kuvattuun suuntaan alueellisten puolustussuunnitelmien myötä, mutta poliittisella tasolla linjaa ei ole sanoitettu riittävän selkeästi. Muutoksen jatkaminen edellyttäisi voimakasta poliittista johtajuutta ja koettelisi Naton jäsenmaiden yhtenäisyyttä.

- Poliittinen tilaisuus ja strateginen mahdollisuus näiden monimutkaisten ja vaikeiden keskustelujen käymiseen on nyt, kun liittolaiset ovat keskittyneet Venäjän uhkaan ja Venäjä on sotilaallisesti kiinni sodassa Ukrainassa, tutkijat kirjoittavat.

Tutkijoiden mukaan vahva etulinja toimii myös muiden, paremmin Venäjältä suojassa olevien Nato-maiden suojana. Näiden selustassa olevien maiden sitoutuminen ja osallistuminen on ratkaisevaa, jos pitkä etulinja aiotaan kääntää Naton eduksi.

Koko euroatlanttisen turvallisuuden varmistaminen alkaa etulinjasta, missä sitä voidaan puolustaa ja missä se voidaan myös menettää, tutkijat kirjoittavat.

Upin julkaisun ovat kirjoittaneet vanhemmat tutkijat Iro Särkkä ja Matti Pesu sekä tutkija Joel Linnainmäki.